maanantai 29. kesäkuuta 2015

Viikko

Viikon aikana olen...



...parantunut viimein flunssasta.

...stressannut, kun en ehtinyt suunnittelemaan mitään ihmeempää toimintaa vapaapäiville 25.-26.6. Lopulta päädyin päiväretkelle lähikaupunki Maidstoneen torstaina ja sukuloimaan sekä Chathamin keskustaa tutkiskelemaan perjantaina.


...pettynyt, kun en päässytkään Segway Tourille torstaina. Pitää yrittää joku toinen kerta ennakkovarauksen kanssa.

...kolunnut lähialueita ja kärsinyt Public Footpath -syndroomastani. Mikä siinä on, että aina on pakko mennä niitä kapeita kivirappusia "jos vaikka löytyis jotain kivaa" -meiningillä?? No, pari kertaa on löytynytkin tosi kauniita maisemia ja niittyjä, mut yleensä ei.

...oppinut viimein lausumaan sanan "Wednesday" oikein 18 vuoden jälkeen. Ihan hävettää.

...pessyt vahingossa rakkaan unikaverini pesukoneessa. Se tuli onneksi ehjänä ulos.


...lähettänyt synttärilahjapaketin pikkusiskolle Suomeen. Sen suunnitteleminen ja hankkiminen oli niin kivaa, että ramppasin kolmena päivänä eri kaupoissa ja Asdassa moneen otteeseen. Tänään sain paketin viimein postiin parin mutkan kautta.

...suunnitellut meneväni elokuviin tiistain vapaapäivänäni.

...tehnyt töitä aamulla, illalla ja yöllä. Pari "yövuoroa" on mennyt täydellisesti - ainakin melkein. Poju on nukkunut kuin tukki, mutta toisena yönä heräsin itkuhälyttimen piipitykseen, joka huomautti akun loppumisesta. Toisena yönä heräsin kello kolmelta kamalaan sireeniin, kun itkuhälytin varoitti kehdosta kadonneesta vauvasta - vaikka siellähän se nukkui ihan sikeesti?!


...lainannut ekaa kertaa kirjoja lähikirjastosta. Täällä kirjastokirjoissa on edelleen käytössä vanhanaikainen lainausleimakortti.

...ostanut junaliput Lontooseen keskiviikoksi 1.7, mikä oli varmaan huonoin mahdollinen päivä sään kannalta suunnata turistimatkailemaan suurkaupunkiin... Eilen isovanhemmat tuli kylään, ja ensimmäinen asia, mitä ne miut nähdessään sanoi, oli että "Milla, kuulin että oot menossa Lontooseen keskiviikkona. Kuinkas kuuma siellä Suomessa on kesäsin?". Niin, keskiviikoksihan on luvattu 35-asteen hellelukemia...

...tehnyt matkasuunnitelmia ja haaveillut muutamista kursseista ja tapahtumista. Jos sitä vaikka ehtis.


Ei siis mitään ihmeellistä, mutta hyvin menee! Alkuviikolla jatkunut flunssa vähän rajoitti menoa, mutta tälle uudelle viikolle on taas paljon suunnitelmia tiedossa. Jee!



sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Kuulumisia


Tajusin, etten matkakuulumisten lisäksi ole oikeastaan paljoa kirjottanut, että miten täällä oikeastaan menee. Nyt korjaan tilanteen!

Tänne kuuluu oikeastaan aika tosi hyvää. No, lukuunottamatta sitä, että sain flunssatartunnan host-vanhemmiltani, ja olen ollut nyt kipeänä pari päivää. Perheen poikakin on kipeänä, ja muutaman yön se on nukkunut huonosti ja ollut päivällä siis tosi väsynyt. Mutta jotain hyötyä tästä flunssastakin: Olen saanut nukuttua univelkaa pois, ja viime yönä nukuin putkeen kokonaiset 11 tuntia...
Ja ehkä on ihan hyväkin vaan viettää välillä aikaa sohvan nurkassa Bridget Jonesia lukien. Nää kaks päivää tänä viikonloppuna onkin nimittäin olleet tähän mennessä ensimmäiset Englannissa, jolloin en oo poistunut kotipihaa kauemmas. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut niin täynnä kaikkea uutta ja ihmeellistä, etten oo oikein malttanut vaan olla.

Oon rohkaistunut puhumaan enemmän, vaikka vieläkin kaikki kielioppivirheet hävettää. Oikeastaan kun jouduin Doverin reissulla itsenäisesti hoitamaan asioita, kyselemään neuvoa ja neuvottelemaan bussikuskin kanssa parhaista lippumahdollisuuksista, huomasin, että kyllähän tää sujuu aika hyvin. Jee. Se toi vähän lisää itseluottamusta.
Mutta ei, oon edelleenkin hissukka suomalainen, enkä osaa harrastaa small-talkia, kuuntelen mieluummin kuin puhun ja avaan suuni vain jos on asiaa. Ehkä pitäis olla enemmän brittiläinen.


Oon kotiutunut jo aika hyvin, enkä oo oikeestaan kärsinyt koti-ikävästä ollenkaan (lukuunottamatta muutamaa iltaa..). Päivärytmit ja tavat on tulleet tutuiksi, enkä tarvitse enää apua kodinkoneiden käytössä. Vieläkin tosin tiskikonetta tyhjentäessä joudun kurkkimaan ainakin kuuteen kaappiin ennen kuin löydän sen kattilakaapin...
Osaan ajaa busseilla, oon unohtanut eurojen olemassaolon, pystyn suunnilleen seikkailemaan lähikaduilla turvautumatta Google Mapsin apuun takastulomatkalla ja oon selviytynyt viimein jet lagista. Mutten muista vieläkään, kummasta suunnasta ne autot olikaan tulossa ylittäessäni katua.
Yhtenä päivänä vietin perheen pojan kanssa kahdestaan aikaa isovanhemmilla, mikä tuntui ensin vähän oudolta, sillä isovanhempien lisäksi paikalla oli melkein puoli sukua... Päivä sujui kuitenkin varsin hyvin, sukulaiset osoittautuivat tosi mukaviksi ja juttelin paljon. Kaikki on tosi ystävällisiä, eikä miusta tunnu yhtään, että olisin täällä töistä (mikä on toisaalta vähän harmi, koska en oikein tiedä, mitä miun aina toivottais tekevän..).

Sää on ollut mitä mahtavin. Eilistä puolen tunnin tyhjästä ilmestynyttä rankkasadekuuroa lukuunottamatta täällä ei ole satanut kertaakaan! Lämmintä on (noin 20C joka päivä), mutta kuljen edelleen villasukissa ympäri vuorokauden.


Ensi viikolla vapaapäivät sattuu taas torstaille ja perjantaille. Jos flunssa tästä pikkuhiljaa paranee, ois kiva tehdä taas joku päiväreissu. Oon ajatellut lähikaupunki Rochesteria tai lyhyen junamatkan päässä sijaitsevaa Canterburya. Toisaalta ois kiva lähteä vähän pidemmällekin. Täällä ois niin monta paikkaa, missä haluaisin käydä, ja niin paljon nähtävää, etten oikein ees tiedä, mistä pitäis aloittaa... Lähipäivinä ois kiva myös käydä katsastamassa Chathamin elokuvateatteri, ja Bluewater-kauppakeskuksessa järjestettävät virkkaus- ja pastantekokurssitkin houkuttelisi..

Vapaapäiviä on kiva suunnitella, mutta "työpäivätkin" on mukavia, eikä ne tarkoita vain kotona nyhväämistä ja talon puunaamista. Viime viikon maanantaina käytiin host-äidin ja pojan kanssa lähikirjaston Baby Bounce and Rhyme -ryhmässä, johon ajattelin mennä huomennakin, jos aikataulut sallivat (eikä mee pupu pöksyyn..). Uimahallikäyntikin on taas suunnitteilla, jos vaan tästä flunssasta parannutaan... Yritän siis parhaani mukaan kehitellä tekemistä myös arkipäiville, ettei tulisi sellainen olo, että ne toistaa vaan samaa kaavaa. Työaikanikin ovat kuitenkin niin vaihtelevia, että jo pelkästään ne tuovat päiviin vaihtelua.


lauantai 20. kesäkuuta 2015

Dover 18.6.2015


Hyvää juhannusta!! Oikeastaan unohdin melkein koko juhlallisuuden, koska sitä ei täällä Englannissa vietetä. Mutta sen sijaan itse kesä alkaa englantilaisten mielestä vasta kesäpäivänseisauksen, eli suomalaisittain juhannuksen, jälkeen. Toivottavasti myös säät pysyvät yhtä kivoina, kun se "kesäkin" kerran viimein saapuu..!
Aurinkoisissa tunnelmissa vietin myös torstaipäivää matkustellen.
Ensimmäisten työpäivien jälkeen koittaa tietysti myös ne ensimmäiset vapaapäivät! Molemmat host-vanhempani tekevät vuorotyötä, ja myös minun työ- ja vapaapäiväni vaihtelevat niiden mukaan. Tällä viikolla sain täysin vapaaksi torstain ja perjantain, ja torstaille hankin etukäteen junalipun Englannin etelärannikolle Doveriin.
Dover oli helppo ensimmäinen itsenäinen matkakohde, sillä sinnekin pääsee suoraan Chathamista junalla ilman vaihtoja. Edestakainen matka maksaa parikymmentä puntaa.



Dover on varmasti kuuluisin valkoisista kalkkikivikallioistaan eli White Cliffeistä, sekä Englannin suurimmasta linnasta eli Dover Castlesta. Nämä kuuluivat myös omalle must-see -listalleni, vaikken ihmeempiä suunnitelmia kaupungin valloittamiseksi tehnytkään.


Saavuin Doveriin yhdeksän jälkeen, ja suuntasin kohti Dover Castlea. Linna näkyi jo kaukaa kaupungista korkealla rakennusten yllä. Sinne päästäkseen saikin taas kiivetä satoja rappusia ja ylämäkiä, mikä on täällä Englannissa ihan arkipäivää...
Sisäänpääsy Dover Castleen maksaa aikuiselta suolaiset 18 puntaa, mutta pääsin ilmaiseksi sisään host-perheeltä tuliaislahjaksi saamallani English Heritage -jäsenkortilla. Jo heti lippuluukulta päästyäni täytyi kuitenkin todeta, että tämä paikka on kyllä hintansa arvoinen.




Maisemat linnalta olivat ihan mielettömät. Linnan Great Towerin katolta avautui upea näkymä merelle, satamaan ja itse kaupunkiin. Tornin keskiaikaa mukailevat puitteet ja lavasteet olivat viimeisen päälle viilattuja, ja näkemistä sekä tekemistä riitti. Vietin linnassa kolme tuntia, ja siinä ajassa ehdin käytännössä vain kävellä alueen läpi ja vierailla muutamassa kohteessa. Kaikkea en jaksanut saati ehtinyt nähdä. Dover Castleen kannattaa siis varata aikaa...







Great Towerin lisäksi vierailin museossa, kävelin linnan muureilla, ihastelin maisemia ja vehreää vallihautaa, osallistuin Operation Dynamo: Rescue from Dunkirk -kierrokselle ja kiertelin sota-ajan salaisissa tunneleissa. Näin tiivistettynä.
Kahden jälkeen lähdin jatkamaan matkaa eteenpäin, ja palasin linnalta alas kaupunkiin.



Dover sijaitsee tosiaan ihan rannikolla, vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Ranskasta. Meri on siis lähellä. Kulutin pari tuntia kävelemällä rantaviivaa pitkin ja istuskelemalla kivikkorannalla, samalla suolaista merivettä tuoksutellen ja kalkkikivikallioita ihastellen. Autojen huminan lisäksi ei kuulunut kuin laineiden liplatus, ja aurinko paistoi. Ei siinä oikein edes tiennyt, mihin pitäisi katsella, kun joka puolella oli niin kaunista!



Päivän viimeiseksi kohteeksi otin Western Heightsin, joka on 1860-luvulla valmistunut valtava linnoitus. Retki sinne loppui kuitenkin lyhyeen, kun linnoituksella vieraillut pariskunta tuli varoittamaan (tai pelottelemaan) reitin varrella norkoilevasta poikajengistä. Päätin siis kääntyä varmuuden vuoksi takaisin kaupunkiin päin, ja suuntasin lopulta jalat kipeinä kaikesta kävelemisestä kuudeksi takaisin juna-asemalle.



Tuliaisina Doverista toin rannalta meren sileäksi hiomia pikkukiviä.

Kaupunki oli aivan huippu! Erityisen vahvasti mieleen jäi mielettömät maisemat linnaa ympäröivien muurien korkeuksista ja kiireetön kävelyretki kivikkorannalla. Vähintäänkin Doverin lähikaupunkeihin Dealiin ja Walmeriin on pakko päästä joku kerta käymään, mutta kyllä sinne Doverinkin rannalle voisi tehdä päiväretken joskus toistekin...

Perjantain vapaapäivän vietin Greenhithen jättiläiskauppakeskus Bluewaterissa, mikä oli aika huono idea jo valmiiksi kipeille jaloille... Mutta ehkä se kannatti, koska sain viimein hankittua kauan himoitsemani Cath Kidstonin laukun alennusmyynnistä! Jee! Nyt ei tarvitse enää kateellisena katsella vastaantulijoiden Kidston-laukkuja (joita on täällä muuten aika paljon).



keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

My Day: Ensimmäinen työpäivä

15.6. koitti ensimmäinen virallinen työpäiväni, kun host-vanhemmat lähti töihin. Päivä sujui oikeestaan aika hyvin (lukuunottamatta sitä, että illalla oli vaikea saada poikaa nukahtamaan), että ihan jänskättää, mitä tulevat päivät tuo tullessaan... Joka päivä ei voi onnistua niin nappiin!



10.55: Host-äiti lähtee töihin. Jään yksin kotiin pojan kanssa, eli työpäivä alkaa. Leikin hetken pojan kanssa.


11.10: Lämmitän pikkupojulle lounasta. Host-äiti on ottanut ruoat valmiiksi pakastimesta jääkaappiin sulamaan, eli ei tarvitse muuta kuin lämmittää ne mikrossa.
Syöttötuoliin meneminen itkettää, mut syöminen menee hyvin ja nopsasti. Koko lounas menee, ja vähän jälkkäriäkin.

11.33: Poika vaikuttaa väsyneeltä, joten laitan sen nukkumaan.

11.37: Ei oo vielä nukahtanut... Otan itkuhälyttimen takataskuun ja kaivan imurin esiin.


12.18: Oon ripustanut aamulla pesemäni pyykit narulle, imuroinut keittiön, eteisen, olkkarin, ruokailuhuoneen, työhuoneen, konservatorion ja kodinhoitohuoneen. Poju nukkuu.

12.41: Poika heräs. Annan sen kölliä vielä hetken, ja imuroin yläkerran.

12.50: Imuroitu. Poju nukahti uudestaan... Pyyhin pölyt.


13.08: Teen itselleni lounasta.

13.21: Poika herää just kun saan lounaan valmiiksi. Mikä ajoitus...

13.26: Jumparoo pelastaa. Laitan pojan pomppimaan ja syön lounaani.

13.47: Lämmitän pojalle maitoa. Puolet menee.

14.00: Vaihdan vaipan.

14.15: Poika juo lisää maitoa.


14.22: Otan lastenvaunut esiin ja laitan pojalle vähän hätävaravaatteita ja -eväitä reppuun.


14.25: Lähdetään ulos. Ränklään ovea aikani, ja saan sen lopulta (ekaa kertaa!) lukkoon.

14.27: Aurinko paistaa, ihana ilma!

14.37: Onpas kuuma... Villasukat ja -paita oli äärimmäisen huonot vaihtoehdot tähän säähän...

14.47: Pakko päästä ihanaan ilmastoituun Asdaan...

15.10: Asdassa! Matkalla kadotin melkein pojan hatun (joka pysyy paremmin suussa kuin päässä), mutta käännyttiin takaisin ja se löyty onneksi noin 200 metrin päästä. Kierrellään kaupassa hetki. Ostan itselleni Asdan halpisjäätelön.


15.37: Lähdetään takaisin kotiin.

16.04: Kotona! Hillitön helle. Asteita on noin 26C ja aurinko porottaa. Annan pojulle juomista ja laitan jätskini pakastimeen. Poika vaikutti jo matkalla väsyneeltä, joten laitan sen nukkumaan. Kaks sekuntia, ja se on jo unessa...

16.42: Me time! Tai sitten ei... Poju herää.

16.43: Se nukahti uudestaan. Otan jätskin pakastimesta ja luen Bridget Jonesia.


17.37: Poika nukkuu vieläkin... Mietin, pitäiskö herättää, mutten raaski. Haen pyykit narulta ja laitan ne kaappeihin.

17.47: Poju heräs! Lämmitän sille dinerin. Ruoka ja jälkkärikin menee nopeesti. Poikaa itkettää vähän... Vaihdan vaipan.

18.10: Pojan kylpyaika! Kastun vähän. Vaihdan sukat.

18.40: Lämmitän pojan iltamaidon. Melkein kaikki menee. Vaihdan vielä vaipan ja laitan pojan yöunille.


18.57: Alan laittaa itselleni iltaruokaa. Poika ei nuku vieläkään ja itkeskelee välillä...

19.15: Miun ruoka alkaa olla valmis. Poika ei nuku vieläkään. Käyn vähän paijaamassa ja laitan takas nukkumaan.


19.25: Aloitan aakkosjärjestykseen järjestellyn leffahyllyn koluamisen Madagascar kolmosesta (kyllä!). Laitan leffan pyörimään ja syön iltaruoan. Poika nukkuu!

19.42: Soitan kotiin pitkän Skype-puhelun.

20.50: Madagascar pyörii taas. Tiskaan ja siistin keittiön.

22.01: Nuokun sohvalla. Yritän pysyä hereillä, etten joudu käydä nukkumaan itkuhälytin unikaverina...

22.20: Host-äiti tulee kotiin! Käyn nukkumaan.



sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Lontoo 12.6.2015

Perjantaina vietettiin host-perheen kanssa päivä Lontoossa. Chathamista Lontooseen pääsee junalla suoraan ilman vaihtoja, ja matka kestää noin tunnin. Junia kulkee tasaiseen tahtiin 15 minuutin välein. Hintakaan ei ole paha, sillä koko lysti (sisältäen matkakortin matkustamiseen julkisilla kulkuvälineillä Lontoon sisällä zoneilla 1-6!) maksaa aikuiselta yhteensä vain parikymmentä puntaa.
Kiireisessä Lontoossa oli perjantaina kuulemma tavallistakin enemmän ihmisiä, todennäköisesti lauantaina juhlittavien kuningattaren syntymäpäivien vuoksi.



Saavuttiin Victoria Stationille yhdentoista aikoihin. Metrotunneleissa kulkeminen ja rappusten kipuaminen painavien lastenvaunujen kanssa ei ollutkaan mikään helppo homma, mutta päästiin lopulta ensimmäiseen kohteeseemme eli Natural History Museumiin.
En ole mikään museofanaatikko, mutta Natural History Museum oli kyllä kiinnostava! Eikä vähiten kauniin arkkitehtuurinsa ansiosta. Oli kiva fiilistellä elokuvista tuttua jättimäistä aulaa ja bongata eläinaiheita pylväiden kaiverruksista.




Matka jatkui Green Parkin läpi Buckinghamin palatsille. Teiden varsilla oli asetettu liehumaan Iso-Britannian liput lauantain juhlaparaatin vuoksi. Myös viheralueiden kukkaistutukset oli mätsätty teemaan sopiviksi...





Palatsilta käveltiin Lontoon parlamenttitalolle, ja aikamme maailmankuulua Big Beniä ja sen kumahduksia ihasteltuamme jatkettiin matkaa Thames-joen toiselle puolelle kohti London Eye'ta.




Etukäteen hankituilla Fast Track -ticketeillä vältimme London Eye'n hillittömät jonot, ja kiipesimme maailmanpyörän kyytiin kello neljä. Näkymät oli aika hillittömät yli 130 metrin korkeudessa hieman sateisensumuisesta säästä huolimatta. Kierros maailmanpyörässä kesti noin puoli tuntia, ja tilavassa kapselissa pääsi liikkumaan vapaasti, Meidän nelihenkisen seurueemme lisäksi samassa kapselissa Lontoota yläilmoista ihasteli kuusi henkilöä.
London Eye -ticketillä pääsi muuten maksutta katsomaan myös lyhyen 4D-näytöksen Lontoon kuuluisasta maailmanpyörästä. Näytös oli aika mahtava!



Seitsemäksi palattiin Victoria Stationille ja hypättiin Chathamiin vievän junan kyytiin. Vaikka Lontoon vilinästä tuntui ihan mukavalta palata rauhallisempaan Chathamiin, oli reissu aika huippu! Yhdessä päivässä ehti jo nähdä paljon, muttei läheskään tarpeeksi.. Uusi reissu jollekin vapaapäivälle on jo suunnitteilla... Pakko päästä ainakin Baker Streetille, Tower Bridgelle, Madame Tussaudsin vahakabinettiin, Harrodsille, Westminster Abbey'lle, Oxford Streetille jajajaja...