maanantai 25. tammikuuta 2016

Talvinen Pariisi 15.-17.1.2016






Tästä kaupungista mä en vaan tunnu pääsevän yli enkä ympäri. Pariisi on ihana.
Tää oli nyt mun kolmas kerta Ranskan pääkaupungissa vajaan kolmen vuoden sisällä. Lontoostahan pääsee Pariisiin suoraan junalla tai bussilla, ja etenkin jälkimmäisellä suhteellisen edullisestikin, joten yhtenä pitkänä vapaaviikonloppuna oli viimein pakattava kimpsut ja kampsut ja suunnattava Victoria Coach Stationille kohti lempparikaupunkiani, Pariisia.

Menomatkalla menin päiväbussilla, ja matka kesti kahdeksan tuntia. Paluumatkalle valitsin reilu yhdeksän tuntia kestäneen yöbussin, ja voin sanoa, että molemmat ajomatkat olivat kyllä melkoisen puuduttavia. Puhumattakaan bussin penkillä "nukkumisesta" ja maanantaiaamun jäätävästä väsymyksestä...
Meno-paluu bussilla maksoi yhteensä 30 puntaa, kun taas junalla pääsee halvimmillaan vajaalla kuudella kympillä, mutta matka kestää vain pari tuntia. Seuraavaa reissua silmälläpitäen taidan seurailla Eurostarin juna-alennuksia aika tarkkaan...







Mulla ei ollut Pariisiin mitään sen ihmeempää suunnitelmaa valmiina. Halusin vain päästä hengittelemään Pariisin pölyjä, kävelemään pitkin Seinen vartta ja ihailemaan talviasuista kaupunkia. Yövyin pari yötä tosi kivaksi osoittautuneessa hostellissa, ja vaikka vajaa kolmen päivän viikonloppureissu jäikin mun makuuni vähän liian lyhyeksi, oli silti tosi mukavaa.

Päädyin kiertelemään lempparipaikkojani, joihin lukeutuu muun muassa Marais, latinalaiskortteli, BHV ja Le Grande Épicerie -ruokakauppa, ja kävin katsastamassa ihan uusiakin tuttavuuksia, joihin en ollut aiemmilla reissuilla saanut ketään raahattua.
Kuvasin talviasuista Eiffel-tornia Champ de Marsissa, istuin bussien kyydissä ruuhka-aikaan, kävelin pimeällä Montmartressa neonvaloin valaistujen seksikauppojen ja Moulin Rougen ohi, kuuntelin Bastillessa jättimäistä harppua soittavaa katumuusikkoa, istuin Boulangeriessa lounaalla ja yritin puhua ranskaa niin paljon kuin vain enää suinkin kykenin. Kun maanantaina palasin väsyneenä kotiin Chathamiin (ruhtinaalliset kaksi minuuttia ennen työpäivän alkua!), meinasi suusta päästä ensimmäisenä Bonjour.

Jäin silti vähän kaipaamaan niitä Eiffeliä reunustavia vaaleanpunaisia magnoliankukkia ja keväisen Pariisin tuoksua, ja vaikka jouluvalot tammikuussa piristivätkin vähän tummanharmaata talvimaisemaa, ehkä se Pariisin kevät nousee kuitenkin listaykköseksi mitä vuodenaikavertailuun tulee. Onneks kevät alkaa olla jo ovella..!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti