Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Englantilainen joulu




Odotin joulua pelonsekaisin tuntein. Se on mun ehdoton lempparijuhla, ja olin harmissani, etten "päässyt" juhlimaan sitä koti-Suomeen (mikä oli kyllä ihan oma päätökseni, mutta jälkeenpäin sitä harmittelin). Nyt joulu on ohi, ja arvatkaas mitä? Mulla oli ehdottomasti ikimuistoisin joulu pitkään aikaan, eikä kaduta enää tippaakaan, että jäin viettämään sitä tänne Englantiin, päinvastoin!
Tykkään perinteistä, eikä ikimuistoisin ole suinkaan synonyymi sanalle parhain, sillä ikävöin kyllä perinteistä, perheen ja läheisten kanssa vietettävää Suomi-joulua joulupuuroineen ja yömyöhäisine hautuumaakierroksineen. Oon kuitenkin lähes varma, että en ehkä viidenkymmenen vuoden jälkeen muista enää sitä ilon tunnetta, kun yhdeksän vuotta sitten jouluaattona lahjapaketista paljastui toivomani Winx Club -nukke, mutta tämän Englannissa vietetyn  joulun mä tulen muistamaan.

Jouluaatto ei täällä Englannissa oo juttu eikä mikään, joten torstaina vieteltiin vielä rauhallista kotipäivää pojun kanssa. Siitä huolimatta että olin töissä läpi joulun, aattopäivänä mulla oli aikaa juoda jouluteetä, keitellä riisipuuroa aborio-riisistä ja soitella kotiin piiiiitkä Skype-puhelu poju kainalossa. Fiilis ei kaikesta huolimatta ollut kovinkaan jouluinen ja ulkona tuli taivaan täydeltä vettä koko päivän. Illalla kuitenkin kävin nukkumaan varmasti yhtä innoissaan kun pikkulapsi ja jännityksellä odotin joulupäivää...



Joulupäivä on Englannissa, kuten monissa muissakin maissa, se "pääjuhlapäivä". Joulupukki oli yön aikana tuonut kuusen alle valtavan kasan lahjoja, joita avattiin heti aamusta yhdessä host-vanhempien ja pojun kanssa. Mäkin sain niin monta pakettia, että oikeesti alko hävettää. Itsehän olin tuonut Suomesta lahjat ainoastaan host-perheelle sekä molemmille isovanhemmille, ja mä taas sain lahjoja muun muassa kaikilta isoisovanhemmilta sekä host-isän pikkusiskolta, jonka oon tavannut tasan kerran enkä koskaan edes jutellut... Hups. Joululahjapaketteihin kirjoitetaan täällä muuten myös antajan nimi, jotta saaja voi asianmukaisesti kiittää lahjan antajaa.
Lahjojen avaamisen jälkeen suunnattiin host-isän vanhemmille, josta host.äiti lähti töihin, ja mä jäin host-isän ja pojun kanssa brittijoulun viettoon.

On vaikeeta kuvailla sitä tunnetta, kun pelmahdettiin keskelle sitä juhlahumua. Isovanhempien talo oli kauniisti koristeltu sadoin joulukoristein kirjaimellisesti lattiasta kattoon, paikalla oli loppujenlopuksi suunnilleen koko suku, kaikilla (paitsi minulla, pojukin oli pukeutunut joulupukki-asuun) oli päällä jouluvaatteet ja ugly sweaterit ja päivällispöytään katettiin iltapäivällä perinteiseen tapaan kolmen ruokalajin jouluillallinen. Musta tuntui kuin olisin ollut keskellä jotain elokuvaa, elävästi mieleen tuli Bridget Jones's Diary.




Jouluruokapöytään istuuduttuamme paukautettiin Christmas Crackerit eli paukkukaramellit vierustoverin kanssa. Crackereista paljastui pieni lahja, surkea vitsi ja hopeinen kruunu, jonka monet oikeesti asettivat päähänsä.
Multa kyseltiin suomalaisista jouluruuista, ja yritin parhaani mukaan selittää surkealla kalatietämykselläni, millaista kalaa Suomessa syödään joulupöydässä ("ai mitä, eiks Suomessa kaikki syökään kalaa? Eiks teillä oo meri siinä ihan vieressä?" "Ei kuule nyt sie sekotat Suomen Norjaan" ...). Englantilaisilla oli vaikeuksia käsittää, miten on mahdollista, ettei meillä tarjota jouluna jälkiruoaksi luumuvanukasta, Christmas Puddingia. "Mitä teillä muka sitten syödään?!"

Ruokatarjonta oli hyvinkin perinteinen, mitä mä olin vähän jännityksellä odottanutkin. Kolmen ruokalajin illallinen aloitettiin alkupalasalaatilla ja leivällä, jonka jälkeen pääruoat aseteltiin pöydän keskelle kaikkien itse annosteltaviksi. Ruokapöydästä löytyi ruusukaalia, paistettuja palsternakkoja ja perunoita, kalkkunaa, Stuffing Ballseja (käytännössä sipuli-makkara-lihapullia), paistettuja herkkusieniä, maissia, keitettyjä porkkanoita, Cauliflower Cheeseä (juustogratinoitua kukkakaalia), haudutettua punakaalia, Pigs in a Blanketeja (pekoniin käärittyjä nakkeja) sekä tietysti ruskeaa kastiketta. Jälkiruoaksi oli, mitäpä muutakaan, kuin Christmas Puddingia (luumuvanukasta) kerman kera, valkosuklaa-vadelmakakkua sekä suklaamousseleivoksia.

Voin sanoa, että sekä alku- että pääruoasta selvisin vielä jotenkuten kunnialla, ja paistetut palsternakat osoittautuivat niin herkullisiksi, että niitä pitää tehdä joskus itsekin. Jälkiruokatarjonta sen sijaan meni yli kaikkien kuvitelmieni.
Kaikki olivat tietenkin sitä mieltä, että mun täytyy maistaa perinteistä englantilaista luumuvanukasta, ja kyllä mua itseänikin kiinnosti, miltä se brittiläinen jouluherkku, joka esiintyy niin pipoissa kuin joulupaidoissakin, oikein maistuu. Luumuvanukas ei siis nimestään huolimatta sisällä välttämättä luumua, vaan on valmistettu (jopa 12 kuukautta etukäteen) muun muassa rusinoista, kuivatuista hedelmistä, alkoholista, joulumausteista ja siirapista. Perinteisesti Christmas Pudding valellaan brandylla ja tuikataan tuleen ennen tarjoilua, mutta meillä oli onneksi ihan Tescosta hankittu uunissa lämmitettävä versio.
Luumuvanukkaan makua on vaikea kuvailla. Se oli järkytys. Kuvitelkaa mämmi, johon on sekoitettu puoli kiloa rusinoita, vähän liikaa kanelia, pari litraa siirappia ja erinäisiä alkoholeja, niin ootte jo vähän lähempänä sitä, miltä se maistui. Kykenin syömään ainoastaan lusikallisen, ja siitäkin tuli jo huono olo. Englantilaiset vetelivät vanukasta kuitenkin kaksin käsin isoista kulhoista, joten ehkä tääkin on vain tottumiskysymys.



Boxing Dayna eli tapaninpäivänä host-äidillä oli vapaapäivä, joten mullakin oli siis vapaapäivä. Mentiin siis vuorostaan host-äidin vanhemmille myöhäisen joulun viettoon. Meininki siellä oli vähän rauhallisempi, joskin sain taas suu ammollaan ihmetellä englantilaisten joulukoristeluintoa. Jos luulitte, että Jamie's Family Christmas -ruokaohjelman lavasteet on ainoa paikka, missä voi joulukoristelu näyttää tältä, olitte väärässä. Mä oon nimittäin nyt todistanut, että myös tavallisen tallaajan kotitalossa voi joulun aikaan olla niin paljon laulavia joulukoristeita ja jättiläislumihiutaleita, ettei siellä mahdu edes päätään kääntämään.

Kaikin puolin mulla oli mukava joulu, joskin nyt kolmen päivän joulunvieton jälkeen tuntuu jo siltä, että nyt kyllä riittää - ainakin seuraavaan muutamaan kuukauteen, kunhan joululahjaintoilu alkaa taas puskea päälle. Nyt en enää yhtään ihmettele, miksi Englannissa joulukalenterit pelmahtaa kauppoihin jo elokuun lopulla ja syyskuussa aletaan ravintoloissa mainostamaan joulupäivän illallista, sillä jos joulunvietto on tällasta hullunmyllyä, on siihen kyllä hyvä alkaa valmistautua pikkusen ennen joulukuuta!


Englantilainen joulu muistutti mua taas siitä, miksi lähdin tänne. Ulkomaille au pairiksi. Tässä kuukausien aikana ehdin jo unohtaa sen uutuudenviehätyksen ja pienet kulttuurierot, joita mä tänne tulin metsästämään, jotka aluksi oli niin mielenkiintoisia ja jännittäviä. Just tän takia mä tänne lähdin. Ei, en siksi, että saisin maistaa luumuvanukasta ja saisin joululahjan joltain jota en edes tunne. Lähdin au pairiksi keräämään kokemuksia ja tutustumaan vieraaseen kulttuuriin. En voinut olla hymyilemättä, kun sain poskisuukkoja ovesta ilmestyviltä sukulaisilta, kun katsoin kuningattaren perinteistä joulutervehdystä televisiosta, kun isoisän lahjapaketista paljastui ugly sweater, jonka se vetäsi heti päälleen edellisen joulupaidan päälle. Kaikki oli uutta, erilaista, mielenkiintoista. Ikimuistoista.




maanantai 7. joulukuuta 2015

6 kk Englannissa


Kuusi kuukautta. Puoli vuotta. Se on aika hillittömän pitkä aika, mut se on mennyt hetkessä silmiä räpäyttämällä. Tai siltä musta ainakin tuntuu, totuushan on, että näiden kuuden kuukauden aikana oon oikeesti ehtinyt tekemään, näkemään ja oppimaan ihan hirveesti kaikkea.

Tää kuukausi oli varsin tapahtumarikas ja jouluinen. Kuten ootte saanu huomata, oon jouluihminen henkeen ja vereen, ja oon kiertänyt kaikki mahdolliset joulutapahtumat heti joulubuumin täällä käynnistyttyä marraskuun alussa. Melkein nolottaa myöntää, mutta kaikki mun reissut on suuntautunut tän kuukauden aikana Lontooseen, ja oon tainnut itseasiassa käydä siellä joka viikko. Yhden viikon vietinkin myös kokonaan Lontoossa. Siellä on vaan ollut niin paljon kiinnostavaa ohjelmaa ja tapahtumia...
Oon tehnyt joululahjaostoksia, käynyt seuraamassa jouluvalojensytytystapahtumaa, kierrellyt joulumarkkinoita eri paikoissa, tavannut joulupukin, käynyt Hyde Parkin Winter Wonderlandissa, vieraillut sekä suomalaisilla että japanilaisilla joulumarkkinoilla, käynyt laulamassa kauneimpia joululauluja ja nauttinut jouluista iltapäiväteetä. No, oon mä kuukauden aikana ehtinyt myös muun muassa juhlia pojun 1-v synttäreitä varsin mittavin menoin sekä käydä Lontoossa suklaafestivaaleilla.

Kerroin viime kuussa perheongelmista, joita on alkanut ilmaantua tässä kuukausien myötä ja jotka viime kuussa suoraan sanottuna räjähti käsiin. No, sain tässä kuussa otettua asian puheeksi host-vanhempien kanssa, mutta muutosta parempaan ei tapahtunut. Hullut työtunnit ja uskomattomat kotityömäärät ei oo muuttuneet miksikään. Oikeestaan mulle tuli vain pahempi mieli juttutuokion jälkeen. Harkitsin jo vakavasti uuden työpaikan etsintää, ja jos totta puhutaan, juttelinkin jo yhden uuden host-perheen kanssa, mutta loppujen lopuksi päädyin kuitenkin jatkamaan vielä nykyisessä työpaikassani.
Tiedän, ettei se moneltakaan kannalta oo ehkä se paras ratkaisu, mutta toisaalta työpaikan vaihtamisessa, uuden perheen etsimisessä ja uusiin työkuvioihin sopeutumisessa on aina ne omat haasteensa. Siksi päätin mennä helpomman kautta ja jatkaa täällä samaan malliin niin kauan kuin vain suinkin jaksan.

Sää on ollut tuulinen, mutta lämmin. Valkosia haituvia on näkynyt korkeintaan joulumarkkinoiden tekolumipyssyjen piipuissa. Täällä lumeton talvi on itsestäänselvyys, ja kuulemma millinkin lumikerros saa liikenteen sekaisin ja ihmiset haukkomaan henkeään. Lämpötilat on pysytelleet yhtä pakkasyöviikonloppua lukuunottamatta reilussa kymmenessä plus-asteessa, mutta valitettavasti ainakaan meidän talossamme ei sisätiloissa oo tarennut ilman tuplavillasukkia. Sisälämpötila on vaihdellut välillä 15-18, ja sinä ainoana pakkasyöviikonloppuna myös talon sisäilman kosteus oli suunnilleen trooppisen sademetsän luokkaa...

Siitä huolimatta, että oon ottanut osaa kaikkeen mikä liittyy hippusenkaan siihen nimeltämainitsemattomaan talven suurimpaan juhlaan, mulla ei oo vieläkään joulufiilis, ja mä oikeestaan odotankin joulua vähän pelonsekaisin tuntein. Mulla on töitä sekä jouluaattona että joulupäivänä, aamusta iltaan, enkä tiedä vieläkään vietänkö joulun yksin kotona pojun kanssa vai pääsenkö nauttimaan englantilaisesta joulusta isovanhemmille. Saa nähdä.
Viikon mittaista Suomi-lomaa mä sen sijaan odotan kuin kuuta nousevaa! Onneksi siihen voi melkein alkaa laskea jo tunteja... Jos jollakulla on antaa ihmevinkkejä huonouniselle lentokentällä nukkumiseen, kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan!


Tavoitteita tulevalle kuukaudelle:

  1. Vietä ihana Suomi-loma
  2. Nauti joulusta ja tee jotain jouluista
  3. Opettele jotain ihan uutta
  4. Ota vähän rennommin ja kuuntele itseäsi enemmän
  5. + Tee yhtä hyvät uudenvuodenlupaukset kuin viime vuonna



perjantai 4. joulukuuta 2015

Jouluteellä


What should you do if you find snake in your bed?
Sleep somewhere else.







Okei, mikä olis parempi tapa päästä joulufiilikseen kuin juhlistaa pikkujouluja jouluisen iltapäiväteen muodossa? Jep, ei oikeestaan mikään!
Lokakuussa kuulin huhuja, että lempparikahvilani Rochesterissa, prinsessakahvila Fleur de Thé, tarjoilee joulun alla perinteisen iltapäiväteen lisäksi myös jouluteemaista iltapäiväteetä. Ei tarvinnut kyllä kahta kertaa miettiä, lähtiskö sitä taas kello viiden teelle vai ei!
Kävin aiemmin perinteisellä iltapäiväteellä samaisessa kahvilassa loppukesästä vanhempieni kanssa. Tällä kertaa sain seurakseni Lindan ♥






Jouluteemainen teehetki oli jouluista musiikkia sekä menuta myöten jouluinen: Ensimmäisenä eteemme kannettiin kolmikerroksinen kakkuvati kera jouluisten kolmioleipien. Täytteissä oli muun muassa vuohenjuustoa, rucolaa ja karpalohilloa sekä kananmunaa ja tomaattia.
Toisessa kattauksessa oli clotted creamin ja mansikkahillon kanssa tarjoillut hedelmäskonssit, ja jälkkäriksi vielä perinteiset englantilaiset joululeivonnaiset, Mince Piet, sekä suklaatryffeleitä.
Teetäkin kului pari pannullista, ja lisäksi saatiin lasit appelsiinimehua ja kotiinviemisiksi paukkukaramellit.





Ne ketkä tuntee vähänkään meikäläisen sisustusmakua, tietää tasan tarkkaan miksi tykkään tästä kahvilasta niin hulluna. Mut ei pelkät ihanat teepannut ja kauniit joulukoristeet kahvilaa tee, vaan myös ruokapuoli on aivan huippua; Kaikki tuotteet on itse tehtyjä eikä mitään puolivalmiita tuotteita, ja se kyllä myös maistuu. Täällä on ehdottomasti Englannin parhaat, käsintehdyt (hedelmä)skonssit ja uskomattoman ihana, päivittäin vaihtuva kakkuvalikoima. Muistan bonganneeni kakkupöydältä muun muassa After Eight-, banaani-maapähkinävoi-, sitruuna-ruusu- ja shampanja-valkosuklaatryffeli-maustettuja täytekakkuja. Puhumattakaan ihanasta henkilökunnasta!

Oltiin istuskeltu kahvilassa melkein pari tuntia, kun raaskittiin viimein viideltä pakata kamerat laukkuun ja suunnata eteenpäin. Ehdittiin vielä pikaisesti käväistä Rochesterin ihanilla joulumarkkinoilla. Jostain syystä täällä Englannissa joulumarkkinoille näyttää kuuluvan niiden söpöjen pikkukojujen lisäksi myös kummituskartanot, pomppulinnat ja värikkäät maailmanpyörät - tietenkään saippuaista tekolunta ja shokeeraavia välkkyvaloja unohtamatta. Mutta mä sain hankittua viimeiset joululahjat Suomeen, ja joulumarkkinoilta saatte varmaan lisää kuvia myöhemmin!



Ps. Ai että mitä sieltä paukkukaramellista löytyi? No, perinteiseen tapaan paperinen kruunu (hitsi kun avattiin karkit vasta teehetken jälkeen!!), postauksen alussa näkyvä loistava vitsi sekä karkkeja!

Pps. Enää kolme päivää viikon mittaiseen Suomi-lomaan! Meille saa sit tulla 12. päivä maistelemaan Mince Pieta ja kolmioleipiä.



sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Suomi-tunnelmaa Lontoossa

Tällä viikolla onkin ollut jouluisa viikko - ja kylmä, sillä nyt viikonloppuna ollaan päästy "nauttimaan" yöpakkasista ja 15-asteen sisälämpötilasta. Mun huoneen ikkuna oli aamulla sisäpuolelta täynnä vesipisaroita, ja vaatekaappi täynnä kosteita vaatteita. Nyt värjöttelen täällä tuplavillasukat jaloissa, villapaita päällä, kaulahuivi kaulassa ja vesilämpöpussi sylikaverina.

Takaisin kuitenkin tähän viikkoon, joka oli mulla pitkään ja hartaasti odotettu lomaviikko! Pyyhälsin maanantaina heti töiden loputtua Lontooseen, jossa yökyläilin kaverin luona perjantaihin saakka. Oli ihana päästä vähän tuulettumaan työympäristön ulkopuolelle ja kiertelemään Lontoon jouluisia tapahtumia. Lauantaiksi palasin takaisin Chathamiin, sillä sillon juhlittiin pojun 1-v synttäreitä brittityyliin varsin mittavin menoin: 50 vierasta ja kakkutaiteilijalta tilattu 3D Tuomas Veturi -kakku sai mut miettimään, juhlittiinko tässä nyt synttäreitä vai häitä... Mut hauskaa oli.

Lontoossa ehdin muun muassa toimia vapaaehtoisena Lontoon merimieskirkon suomalaisilla joulumarkkinoilla, vierailla Marylebone High Streetin jouluvalojensytyttämistapahtumassa, katsastaa pikaisesti Hyde Parkin Winter Wonderlandin perjantai-iltana heti sen avauduttua ja käydä tapaamassa joulupukkia, joka nauro mut pystyyn, kun muut innokkaat oli korkeintaan 6-vuotiaita...
Suomi-kirkon ihanilta markkinoilta tuli otettua aika paljon kuvia, joten aattelin jakaa niitä tänne bloginkin puolelle! Joulukausi on nyt mun osaltani virallisesti avattu!





Lontoon merimieskirkon joulumarkkinat järjestetään siis vuosittain, ja tällä kertaa ne oli 18.-22.11, keskiviikosta sunnuntaihin. Markkinat on sisällä kirkon tiloissa, mutta perjantaista sunnuntaihin myös kirkon ulkopuolella riittää vilinää, kun markkinahumu leviää Skandinaviselle joulukadulle, josta voi bongata myös niin ruotsalaisia, norjalaisia kuin virolaisiakin tuotteita.

Me oltiin vapaaehtoisena markkina-apuna keskiviikkona heti markkinoiden alettua. Täytettiin hyllyjä, kiinniteltiin puuttuvia hintalappuja, laulettiin joululauluja ja autettiin apua tarvitsevia asiakkaita. Palkaksi saatiin lounaaksi lämmintä keittoa, ruisleipää ja joulutorttu. Ei oltu apulaisina kuin muutama tunti, mutta kokemus oli huippu!
Keskiviikko oli varmaan markkinoiden hiljaisin päivä, mutta porukkaa riitti silti jonoksi asti. Kun vierailin markkinoilla ja Skandi-kadulla uudestaan perjantaina, oli ihmisiä vielä paljon enemmän. Kävijätkin oli muitakin kuin ulkosuomalaisia: Vieraskirjasta bongattiin yksi galapagossaarelaisen nimikirjoitus ja seinään oli teipattu glöginvalmistusohje niille, jotka eivät olleet ennen siitä kuulleetkaan.


Rakas Joulupukki, tänä vuonna toivoisin Nordqvistin Vihreää Jouluteetä sekä Valkoista Santa Lucia -teetä, kiitos.



Markkinoiden valikoima oli kattava ja hyllyt täpötäynnä ihanaakin ihanampia Suomi-tuotteita: Ruisleipää joka makuun, puurohiutaleita, karjalanpiirakoita, joulukoristeita, leivontatarvikkeita, suomalaisia karkkeja, suklaata ja pikkuleipiä, teetä, kuivattuja sieniä, Xylitol-purkkaa, joululimppua, glögiä, Arabian astioita, Pentikin joulutuotteita, Marimekkoa, Muumi-tuotteita, joulukalentereita, joulukortteja...
Kahvilan puolelta sai joulutorttuja, karjalanpiirakoita, piparkakkuja, korvapuusteja ja lohi-ruisleipiä, ja grillillä paistettiin makkaraa ja tarjoiltiin hernekeittoa. Pakastealtaasta sai hankkia poronkäristystä, joulutorttutarvikkeita ja joululaatikoita, maustehyllyltä vaniljasokeria, piparkakkumaustetta ja kardemummaa ja herkkuhyllyltä löytyi Fazerin uutuussuklaalevyjä, piparkakunmakuisia Dumle-karkkeja ja Vihreitä kuulia joulupöytään. Ainoastaan puuroriisiä jäin kaipailemaan!





Hassua miten näin kaukana kotoa osaa arvostaa suomalaisia tuotteita ihan eri tavalla. Tulee melkein tippa linssiin kun pääsee puhumaan suomea ja bongaa Holland&Barrettista Pandan lakupatukan.
Merimieskirkon joulumarkkinoilta ei tietenkään voinut tyhjin käsin lähteä, ja mun piti vielä perjantaina palata paikan päälle hankkimaan lisäksi pussi Reissumies Tosi Tummaa kotiinviemisiksi, että pärjään joulukuun Suomi-lomaan saakka...
Onnea on ruisleipä pakastimessa!



perjantai 6. marraskuuta 2015

5 kk Englannissa



Kiirettä on pitänyt. Oon tehnyt töitä ilman hengähdystaukoja ja juossut paikasta toiseen vapaa-ajalla. Blogin puolella on ollut tavallistakin hiljaisempaa, mikä vähän harmittaa. Luonnoksissa lojuu monta keskeneräistä postausta, joita yritän saada valmiiksi julkaisukuntoon pikku hiljaa...

Mulla on tullut työkuvioiden kanssa vähän ongelmia. Tai ongelma on lähinnä työtuntien ja kotitöiden määrässä. Host-vanhempani keksivät pitkän listan uusia kotityövaatimuksia, joita hädin tuskin ehdin työpäivien aikana hoitaa. Teen myös älyttömästi ylitöitä. Viime viikolla työtunteja tuli 72, ja tämän viikon loppuun mennessä määrä on todennäköisesti jotain väliltä 50-60. Kirjoitin pitkän valituspostauksen aiheesta, jonka varmaan julkaisen joku päivä jos vain suinkin kehtaan, joten en ala sen enempää asiaa vielä avaamaan. Mutta pakko myöntää, että homma stressaa aika kovasti. Ja ennen kaikkea väsyttää. Ehkä vaikutusta on myös on syksyn pimenevillä illoilla ja harmaalla säällä, mutta oon ollut aika rättiväsynyt tässä viime viikkojen aikana.

Oon mä taas kaikenlaista silti ehtinyt. Tässä kuukauden aikana oon käynyt päiväreissuilla Favershamissa, Greenhithessä, Bathissa, Oxfordissa sekä pari kertaa Lontoossa, sekä viikonloppureissulla ulkomailla, Hollannissa ja Belgiassa.
Oon käynyt elokuvissa katsomassa Pan -leffan, jota sain katsella teatterissa ihan ylhäisessä yksinäisyydessäni (no-lo-a...). Oon tehnyt tuttavuutta kurpitsan kanssa ja todennut, että myskikurpitsan paloittelu käy urheilusuorituksesta. Oon ihastunut kurpitsarisottoon, leiponut omenapiirakkaa ja ihastellut katutaidetta Shoreditchin kujilla. Maaseutumatkaillut. Käynyt hillittömässä, ihanassa murokahvilassa, jollaisen voi kuvitella löytävänsä vain Lontoosta. Katsonut The Great British Bake Offia ihan liikaa. Ihastunut Bruggeen ja alkanut inhoamaan Amsterdamia. Ostanut joulukortteja. Saanut postissa ylläripaketin ruisleipää kiitos äidin ja Fazerin! Käynyt syyspiknikillä ja loppulokakuusta ihaillut viimein oikeasti kellertäviksi muuttuvia syksyisiä puita. Kävellyt kotiin juna-asemalta kahdelta yöllä ja pelännyt mielettömästi. Maalannut. Ottanut satoja valokuvia. Kuunnellut ilotulitusrakettien pauketta joka ilta viimeisen kahden viikon ajan. Ihmetellyt englantilaisten Halloween-innostusta. Innostunut joulusta.
Ja ostanut itselleni maailman parhaan joululahjan vähän etuajassa: meno-paluu lentoliput Suomeen! Oon menossa (vai tulossa?) viikon lomareissulle joulukuussa, tarkemmin sanottuna 8.-15.12, enkä malttais millään odottaa! Ihana päästä taas Suomeen pitkästä aikaa.
Ja, no, sitten mä oon ollut töissä. Aika paljon ja vähän liikaakin.

Syksykin on tosiaan täällä. Lämpötilat huitelee +15 asteen tienoilla, mutta kylmältä tuntuu. Sadetta tulee taivaalta useammin kuin kesällä, ja selkeinäkin päivinä taivas on harmaa ja pilvinen. Pimeää on jo viiden aikaan. Puiden lehdet muuttuivat rusertaviksi sateenkaariksi lokakuun loppulla, ja nyt kaduilla kävellessään voi ihanasti kahisuttaa tuhansien ruskalehtien muodostamia kasoja. En oo oikeastaan mikään syksyihminen, mut pakko sanoa, että kyllä täällä näyttää aika kivalta. Ja sisälläkin tarkenee taas olla, kun lämmitys laitettiin päälle (ja lämpötilakin nousi huimat kaksi astetta, +16:sta +18:aan...).

Joulukuukin lähestyy, enkä kyllä pistä vastaan. Yhtään mua tuntevat tietävät, että alan yleensä suunnitella ja tehdä joululahjoja siinä elokuun paikkeilla, ja tällä kertaa oon auttamatta aika myöhässä asian kanssa. En silti malttais odottaa joulua, ja voisin puhua siitä 24/7! Chathamin High Streetille on ilmestynyt (kamalia halpis-)joulukoristekauppoja, lempikahvilani Rochesterissa tarjoilee jo jouluista iltapäiväteetä ja kauppojen hyllyt notkuu joulutavaraa, lahjoja ja joulukalentereita. Sääliksi käy niitä, jotka eivät joulusta tykkää, koska tää jouluhypetys, joka ainakin täällä Englannissa alkoi kaupoissa ja ravintoloissa jo syyskuun alussa, kasvaa vaan kasvamistaan!

Tälle tulevalle kuukaudelle onkin sopivasti jouluista tekemistä, ja kalenteri alkaakin olla aika täynnä jos jonkinlaista tekemistä vapaapäiville. To-do -listalta löytyy muun muassa Lontoon merimieskirkon Suomi-joulumarkkinat, japanilaiset joulumarkkinat, niin monet englantilaiset joulumarkkinat kuin vaan suinkin ehdin ja jaksan, jouluvalojen sytyttämistapahtumia ynnä muuta. Jouluinen iltapäivätee olis tarkoitus käydä testaamassa joku päivä, ja joulukuun alussa on muutama mielenkiintoinen tapahtuma, joihin olisi kiva päästä osallistumaan. Marraskuussa juhlitaan myös pojun Tuomas Veturi -aiheisia 1v -synttäripippaloita, ja mulla on myös näillä näkymin yksi vapaaviikko, jonka ohjelmasta mulla ei kyllä oo vielä mitään tarkkaa kuvaa. Mut eiköhän se tässä selkiydy ajan mittaan.
Ja eiköhän näitä töitäkin taas kestä seuraavan kuukauden verran, kun lomalentoliputkin oottaa jo takataskussa. Kyl tää tästä!


Tulevan kuukauden tavoitteet:


  1. Hanki ja paketoi joululahjat sun muut done
  2. Keksi ja paketoi pojulle synttärilahja done
  3. Juttele host-vanhempien kanssa työtilanteesta done
  4. Tee jotain, mistä oot haaveillut pitkään done