Näytetään tekstit, joissa on tunniste syksy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syksy. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Bath 31.10





Yhtenä kauniina lauantaiaamuna otettiin Lindan kanssa suunnaksi Bath. Mä kävin Bathissa jo aiemmin pari kuukautta sitten, mutta kaupunki ihastutti sen verran, että sinne piti päästä uudestaankin - ja jäihän mulla siellä pari pääkohdetta näkemättäkin!
Ei kyllä oltu ainoita, jotka suuntasi viikonlopuksi tähän Somersetin kuvankauniiseen kylpyläkaupunkiin: Junassa oli lähes mahdotonta löytää istumapaikkaa, ja Bathin asemalla väentungos oli sitä luokkaa, että hyvä jos pystyi hengittämään.
Mutta toisin kuin suurin osa muista matkustajista, me suunnattiin ensimmäisenä keskustan sijaan pitkän ylämäen päässä sijaitsevaan Prior Park Landscape Gardeniin.






Kipuaminen kannatti, koska Prior Parkista oli aika kauniit näkymät Bathin ylle. Olin vähän skeptinen sen suhteen, miltä puisto näyttää tässä vaiheessa syksyä, mutta koska kyseessä ei ole mikään kukkapuutarha, oli väriloisto varmaan kesäkuukausiakin kauniimpi.
Keskellä puistoa komeili iso lampi, jossa uiskenteli joutsenia. Nykyään puisto on National Trustin omistuksessa, ja aikuiselta pääsymaksu oli kuutisen puntaa, mutta sanoisin, että pääsymaksu oli kaiken rahan arvoinen!
Halloweenin kunniaksi lapsille oli järjestetty teemaan sopiva sananselvityspeli, ja kävelyreitillä näkyikin niin noidiksi kuin Batmaneiksikin asustautuneita pikkupirpanoita. Muuten saatiin kierrellä puistoa aika rauhassa huolimatta juna-aseman väentungoksesta.




Prior Parkista jatkettiin matkaa takaisin Bathin keskustaan. Ekalta Bath-reissulla mulla jäi kaihertamaan kolme paikkaa, joissa en ehtinyt käymään: Prior Park, Roman Baths ja Sally Lunn's Tearoom. Sanoin Lindalle, että kaikista muista voin joustaa paitsi viimeisestä. Ja sinnehän me sitten päädyttiin!

Ai mikä Sally Lunn's? Varmaan Bathin kuuluisin kahvila keskustan sydämessä, yhdessä Bathin vanhimmista taloista. Ja mikä siellä on sitten niin ihmeellistä? Sally Lunnin Bun! Sally Lunn's Bun on iso, briossimainen, ilmava ja höyhenenkevyt... pulla. Ei kuitenkaan makea, eikä oikeastaan suolainenkaan. Puolikkaina tarjoiltuihin, paahtiksen tapaan paahdettuihin leivonnaisiin saa valkata joko suolaisen tai makean täytteen.
Mä valitsin perinteisen voidellun Bunin kera mansikkahillon, Linda taas kanelivoi-version. Eikä kyllä petytty, historiallinen teehuone ei turhaan oo turistien suosikkipaikka ja Bathin suositelluimpia käyntikohteita: Sally Lunn's Bun oli herkkua!


Teehetken jälkeen kierreltiin keskustassa ja käytiin ihastelemassa Royal Crescentiä ja The Circusta, kirjoiteltiin postikortteja puiston penkillä ja ihasteltiin laskevan auringon maalaamia syksyisiä maisemia.
Tälläkin reissulla tuli valitettavasti missattua se Bathin varsinainen ykkösnähtävyys, roomalaisaikainen kylpylä, 15 punnan sisäänpääsymaksun takia. No, onpahan vieläkin ainakin yksi syy palata taas tähän kullankeltaisen kalkkikiven kaupunkiin...



torstai 15. lokakuuta 2015

Syyspiknikillä





• Menu •
Keltainen kasvissosekeitto
Leipäkori
Vadelmahillo, appelsiinimarmeladi & hummus
Amerikkalainen kurpitsapiiras
Maailman paras omenapiirakka
Teetä
Omenoita
Belgialaista suklaata





Me uhmattiin syysviimaa ja pistettiin pystyyn pitkään suunnittelemamme syyspiknik Lindan kanssa keskiviikkona 14.10. Etsittiin Lontoon Hyde Parkista varmaan puiston ainoat vähänkään kellastuneet puut ja levitettiin viltti niiden alle.
Tarjottavaa meillä oli reput pullollaan: Kotitekoista kurpitsa- ja omenapiirakkaa, kasvissosekeittoa, erilaisia leipiä levitteineen, punaisia omenoita, Lindan Belgiasta tuomaa suklaata, vettä sekä Twiningsin teetä. Mukana oli myös vähän syksyistä luettavaa.
Saatiin muutama vähän huvittunut katse, ja termospullon tyhjennyttyä alkoi tulla vähän kylmä, mutta mukavaa oli! Meille sattui kylmästä syystuulesta huolimatta suorastaan loistava sää, sillä aurinko paistoi täydeltä terältä, mutta heti laukut pakattuamme taivaalta alkoi ripsiä pieniä pisaroita. Hyvä ajoitus!







perjantai 9. lokakuuta 2015

4 kk Englannissa



Tää postaus on nyt auttamatta pari päivää myöhässä, sillä viettelin vapaapäiviäni maaseutumatkaillen Favershamissa ja John Lewikselle saapuneita joulukoristeita ihastellen. 6.10. vietettiin kuitenkin taas kuukausipäivää.


Syksy on täällä. Pimenevät illat. Joululauluja soittavat villapaidat. Ja kylmyys. Meillä on sisätiloissa välillä kylmempää kuin ulkona, ja englantilaiset asuintoverini pukeutuvat edelleen t-paitaan, vaikka asteita on sisällä reilusti alle 20C. Minä "kylmästä Suomesta" tullut olen syväjäässä puolet vuorokaudesta. Kuumavesipullo on tullut tarpeeseen...

Kuukausi kului taas aivan älyttömän nopeasti. Tällä kertaa syy oli varmasti reissu Skotlantiin: Alkukuu meni matkaa jännittäessä, kymmenen päivää itse reissussa ja viikko reissun jälkeen siitä palautuessa. Skotlannin reissun siivellä ehdittiin käydä myös Lake Districtin ja Peak Disctrictin kansallispuistojen alueilla Englannissa, sekä Warner Bros. Studiossa Harry Potter -kierroksella Lontoossa. Kymmenen päivän reissu oli kokonaisuudessaan mahtava, ja sain taas ihan uudenlaista rohkeutta puhua englantia, kun olin taas pitkästä aikaa 24/7 englanninkielisessä (puhekykyisessä) seurassa!
Kävin myös taas kahdesti Lontoossa, ja tällä kertaa mulla oli reissuihin jopa hyvä syy: Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kävin muun muassa Suomi-kirkon au pair -miitissä, ja lokakuun alussa The Cake & Bake Show'ssa. Musta tuntuu, että tunnen Lontoon jo aika hyvin näiden lukuisten vierailujen ansiosta. Kaupungilla kävellessä ei oo enää pakottavaa tarvetta kaivaa kameraa laukusta esiin ja pystyn kävelemään muutamilla alueilla jo aika sujuvasti ilman karttaa. Lontoo ei edelleenkään oo kaupunki, johon ensimmäisenä suuntaisin lomareissulle Suomesta käsin, mutta siellä on mukava käydä. Löytää uusia, mitä ihmeellisimpiä paikkoja. Osallistua tapahtumiin. Nähdä kavereita.

Tässä kuussa sain myös vieraan Lontoosta, ja pääsin taas toimimaan turistioppaana Medwayssa. Oon löytänyt tässä kuukausien aikana kotikaupungistani niin monta ihanaa paikkaa, että oon oikeesti alkanut tykkäämään Medwaysta. Ja koko ajan löytyy uutta, ihania pikkukatuja, uusia reittejä. Täälläkin riittää niin paljon tekemistä ja näkemistä. Tässä kuussa oonkin taas viettänyt aika monta vapaapäivää ihan vaan Medwayta kierrellen.

Poju on kasvanut ihan hillittömästi. Marraskuussa vietetäänkin jo yksivuotissynttäreitä! Oon alkanut käymään puistoissa pojun kanssa, mikä on ollut tosi kiva uus juttu. Lähipuistosta löytyy niin vauvakeinuja kuin vauvaliukumäkiäkin, keinuhevosia ja vähän isompien lasten leluja. Ja jos samat maisemat (eli lähikirjaston takapiha) alkaa jossain vaiheessa kyllästyttämään, niin kilometrin säteellä meidän kotoa on ainakin neljä julkista leikkipaikkaa. Lapset otetaan Englannissa tosi hyvin huomioon mitä tulee esimerkiksi aktiviteetteihin ja ruokailuun.
Toisaalta musta myös tuntuu, että pojan hoitaminen on vähän hankaloitunut - ja nyt en puhu siitä, että kaikki kotityöt on nykyään mahdotonta tehdä pojun hereilläoloaikaan, kun se on heti imurin johtoja jyrsimässä, astioita kolistelemassa tai pesukoneen nappeja painelemassa. Oon ollut huomaavinani pojussa jonkinlaista eroahdistusta, kun äiti ja iskä lähtee töihin. Yleensä päivät sujuu ihan hyvin, mutta esimerkiksi postiluukun kolahtaessa poika konttaa heti ovelle katsomaan, tuliko vanhemmat jo kotiin. Toisaalta välillä se myös selkeesti ilahtuu, kun minä tulen kotiin. Syöttämisestä on tullut mun inhokkipuuhaa, kun se on nykyään tosi vaikeaa ja aikaavievää. Lounas- ja päivällisaikaan istutaan usein tunti keittiön pöydän ääressä.
Mutta ylipäänsä sanoisin, että au paireilu on nykyään huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin ensimmäisinä kuukausina, vaikken silloin olisi uskonutkaan voivani sanoa näin! Lepohetkiä ei nykyään ole työpäivän aikana montaa.

Monena iltana oon taas huomannut ikävöiväni Suomea. Kirpeitä pakkasaamuja, ensilunta ja ruisleipää. Kaikkea tuttua ja turvallista. Ehkä se on tää syksy.
Mitä muuta? Vaikka mitä. Oon ihastellut vielä syyskuussakin ruusumereen hukkuvaa Regent's Parkia, puhunut suomea, syönyt hillittömän hyvää fetajuusto-sipuli-skonssia, satuttanut polveni juostessani metroon, nukkunut huonosti, hyvin ja hyvin huonosti, katsonut leffoja, täyttänyt Moleskinen reseptikirjaani, maalannut postikorttia, tavannut uusia ihmisiä, maistanut ekaa kertaa Yorkshire Puddingia, odottanut keskiviikkojen The Great British Bake Offin uusinta jaksoa kuin kuuta nousevaa, ihastellut hylkeitä, käynyt kahdessa Sea Lifessa yhden viikon sisällä, selviytynyt hirveimmästä työpäivästäni ikinä, istunut monena iltana kirjastossa lukemassa ihan vain päästäkseni irti työfiiliksestä, ikävöinyt Suomea, suunnitellut ulkomaanmatkaa...
Kuukaudessa ehtii kaikenlaista. Tulevallekin kuukaudelle on taas mukavia suunnitelmia. Kuukaudet kuluu ihan älytöntä vauhtia, ja tuntuu, et vuosi alkaa kohta olla jo lopuillaan... Ja joskus pitäis vielä päättää sekin, et mitä sitä nyt joskus ehkä tulevaisuudessa tai seuraavana vuonna tai mitä missä milloin... Oon yrittänyt tietoisesti ja tiedostamatta siirtää tulevaisuuteen liittyvät asiat taka-alalle, mut jossain aivojen takalohkossa kaivertaa ajatus siitä, et mitä tän jälkeen. No, ehkä mulla on aikaa miettiä sitä vähän joskus myöhemmin... Onhan tässä vielä melkein kolme kuukautta tätäkin vuotta jäljellä!


Tavoitteita tulevalle kuukaudelle:
  1. Selvitä marraskuun lomaviikon suunnitelmat
  2. Vietä joku (vapaa)päivä tekemättä mitään ✘ done  nooo, tavallaan...
  3. Tee jotain Halloweenmäistä ✘ done
  4. Käy syyspiknikillä ✘ done



sunnuntai 6. syyskuuta 2015

3 kk Englannissa



Kolme kokonaista kuukautta. Kolme. Se tuntuu jonkinlaiselta rajapyykiltä, vaikkei se ole kokonaisesta vuodesta kuin neljäsosa.
Mutta siis oikeesti, kuka minut tunteva uskoi tosissaan, että tällainen nyhverö selviäisi au pairina vieraassa perheessä edes yhtä kuukautta? No, propsit sinne, koska pakko myöntää, etten uskonut siihen itsekään. (Tässä välissä kuitenkin myönnettäköön, että jo ekan viikon jälkeen huomasin, että eiköhän tästä vähän pidempi reissu tule. Oon viihtynyt loistavasti.) Täällä sitä kuitenkin vaan vielä ollaan, enkä kyllä oo  (ainakaan toivottavasti) palaamassa Suomeen vielä vähään aikaan!

Elokuussa mulle iski jonkinlainen matkailuväsymys.Taisin kuluttaa vapaapäivistäni vähän liikaa tien päällä ensimmäisen kahden kuukauden aikana... Nyt se alkaa onneksi jo helpottaa.
No, en mä kamalasti kyllä kotona viihtynyt tälläkään kertaa, mutta suurin osa reissuista kohdistui tähän Medwayn (Chathamin ja sen lähikaupunkien) alueelle. Oon löytänyt ihan hirveesti uusia, ihania paikkoja, kiinnostavia nähtävyyksiä, ihania maalais- ja vintage-marketteja, jännittäviä Public Patheja ja kivoja kauppoja. Tätä edesauttoi vanhempieni viikon kestävä vierailu Medwayssa, mikä ikään kuin pakotti kokeilemaan uusia bussireittejä ja etsimään uusia nähtävyyksiä. Oon myös alkanut oikeesti tykkäämään Medwaysta!
Medwayn koluamisen lisäksi ehdin myös käydä Orpingtonissa Charles Darwinin kotitalossa, kaksi kertaa Lontoossa, Maidstonessa sekä ryhmämatkalla Stonehengelle ja Bathiin (josta kirjoitan pian enemmän). Ihastuin tuohon ryhmämatkan helppouteen, joten suunnittelen jo tulevalle kuukaudelle samanmoista!

Viime kuussa valitin, etten uskalla puhua tarpeeksi englantia. Väitän, että ongelma on tässä kuukauden kuluessa kadonnut jonnekin! Ei musta oikeastaan tunnu, että puhuisin paaaljon enemmän, mutta jotenkin puhuminen on vaan helpompaa. Ehkä host-vanhemmille aiheesta jutteleminen auttoi? En edelleenkään höpötä, ehkä se ei vaan oo mahdollista tällaiselle hiljaiselle hissukalle, mutta uskallan selittää ihan yhdentekevistäkin asioista, kuten esimerkiksi miten näin kaupassa joulukalentereita (siis SYYSKUUSSA?!).

Syksy on selvästi saapunut. Sadetta on tullut taivaalta melkein päivittäin (ja vieläpä sopivasti heti vanhempieni vierailuviikon alettua...). Hellepäiviäkin alkaa jo olla ikävä, koska 17-asteen lämpötilat tuntuu jo ihan jäätäviltä. En tiedä, johtuuko se siitä, että ehdin tottua kesän lämpöön, tästä kosteasta ilmasta vai siitä, ettei talossa oo lämmitys päällä (koska on "kesä"), mutta jos ei siis tullut selväksi niin kylmä on. Pimeä tulee koko ajan aikaisemmin. Kaupoistakin oon tosiaan jo bongaillut joulukalentereiden lisäksi muun muassa joulukortteja ja jouluaiheisia askartelutarvikkeita, unohtamatta tietenkään postiluukusta kolahtanutta joululahjaesitettä! Joulukuumehan tässä iskee...

Mutta joo, siis hyvää kuuluu. Työt sujuu hyvin. Mun viimeisimpiä villityksiä on muun muassa The Great British Bake Off, jonka uutta tuotantokautta aloin seuraamaan. Kyseinen ohjelma (brittiversio Koko Suomi leipoo -ohjelmasta) on muuten aivan hilllllittömän suosittu täällä. Oon käynyt leffassa, syönyt Suomeksi tuliaisiksi saamaani ruisleipää hyyyyvin säästeliäästi ja saanut monenmonta rastia Iso-Britannia bucket listiini!


Muutama mieleenpainunut hetki tältä kuukaudelta:

  •    15.8. reissu Lontooseen. Oikeestaan jos aiemmin en oo oikein ymmärtänyt sitä Lontoon viehätystä, niin tänä päivänä huomasin kuitenkin pitäväni Lontoosta. Ehkä syy oli mitä loistavimmassa seurassa, tai siinä, että puhuin ääneni käheeksi, tai siinä, että yksinkertaisesti vaan tutustun Lontooseen kerta kerralta pahemmin. Mut oikeesti, vaikkei tehty mitään ihmeellistä, käveltiin pitkin Lontoon katuja, ihailtiin Hamleysillä Legoista rakennettuja kuninkaallisia, kuvattiin harmaahaikaroita St James Parkissa, niin tää päivä oli yksi parhaista Iso-Britanniassa viettämistäni päivistä.
  •    31.8. oltiin menossa vanhempieni viimeisenä Englanti-iltana yhteen meidän lähipubiin illalliselle. Tää oli vasta mun toinen pubi-illalliskokemus, ja ainakin tiedän, että kyseiseen paikkaan en enää eksy. Palvelu oli kamalaa ja lattia täynnä fish&chipsejä. Tilasin quorn-kasvislasagnea, ja eteeni kannettiin uunivuoan reunoille räiskynyt lasagne, jossa oli yhdellä lasagnelevyllä päällystettyä tomaattikastiketta. Ai, ja vieressä valkosipulileipää. Bon appétit! Great.Vierailuviikolta olis kyllä paljon hetkiä jaettavaksi. Oli i-ha-naa nähdä vanhempia pitkästä aikaa!! 
  •    5.9. kun ihmettelin Stonehengellä, mitä virkaa näillä vitsin kiviröykkiöillä oikeesti on?! Teki mieli nauraa, kun katteli niitä satoja selfieitä räpsiviä turisteja, joita bussi kuljetti Visitor Centeriltä koko ajan lisää ja lisää. Kun muut nuokkui bussissa ja mie ihailin keltaisena hohtavaa auringonkukkapeltoa ja laventelinlilaa apilamerta. Kun kävelin pitkin Bathin kauniita katuja ja eksyin, ja kysyin neuvoa kuusi kertaa, ja sain viimein tyhjentävän vastauksen ihanalla brittiaksentilla, jota huomasin yht'äkkiä rakastavani. Kun kävelin kotiin ja taivas oli täynnä tähtiä, ja mietin, miltäköhän Stonehenge näyttää oikeassa tähtitaivaan ympäröimässä yössä eikä vaan trikkikuvassa.



Tulevallekin kuukaudelle on luvassa kivoja suunnitelmia. Ollaan lähdössä neljän päivän kuluttua viikon "kesä"lomareissulle muun muassa Skotlantiin host-perheen kanssa, mitä odottelen jo! Syyskuussa on myös pari kiinnostavaa askarteluaiheista tapahtumaa, joihin ois kiva osallistua jos vain aikataulut antaa myöten. Ryhmämatkallekin on taas pakko päästä!! Kylmyydestä huolimatta oon myös aika innoissaan lähestyvästä syksystäkin (ja erityisesti talvesta ja joulusta...).


Tässä uusia tavoitteita tulevalle kuukaudelle (tällä kertaa vähän rennompia (paitsi huippustressaava nelonen!), kun on kerta se kesälomakin tulossa):

  1. Kuuntele skottiaksenttia sillä silmällä (tai siis korvalla) ✘ done
  2. Kirjoita blogiin uusi kulttuurieroavaisuuspostaus
  3. Hanki kuumavesipullo ✘ done
  4. Älä vaan osta yhtään joulukalenteria!!! Yankee Candle -joulukalenteri himottas kyllä niiiin... ✘ done