Tää postaus on nyt auttamatta pari päivää myöhässä, sillä viettelin vapaapäiviäni maaseutumatkaillen Favershamissa ja John Lewikselle saapuneita joulukoristeita ihastellen. 6.10. vietettiin kuitenkin taas kuukausipäivää.
Syksy on täällä. Pimenevät illat. Joululauluja soittavat villapaidat. Ja kylmyys. Meillä on sisätiloissa välillä kylmempää kuin ulkona, ja englantilaiset asuintoverini pukeutuvat edelleen t-paitaan, vaikka asteita on sisällä reilusti alle 20C. Minä "kylmästä Suomesta" tullut olen syväjäässä puolet vuorokaudesta. Kuumavesipullo on tullut tarpeeseen...
Kuukausi kului taas aivan älyttömän nopeasti. Tällä kertaa syy oli varmasti reissu Skotlantiin: Alkukuu meni matkaa jännittäessä, kymmenen päivää itse reissussa ja viikko reissun jälkeen siitä palautuessa. Skotlannin reissun siivellä ehdittiin käydä myös Lake Districtin ja Peak Disctrictin kansallispuistojen alueilla Englannissa, sekä Warner Bros. Studiossa Harry Potter -kierroksella Lontoossa. Kymmenen päivän reissu oli kokonaisuudessaan mahtava, ja sain taas ihan uudenlaista rohkeutta puhua englantia, kun olin taas pitkästä aikaa 24/7 englanninkielisessä (puhekykyisessä) seurassa!
Kävin myös taas kahdesti Lontoossa, ja tällä kertaa mulla oli reissuihin jopa hyvä syy: Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kävin muun muassa Suomi-kirkon au pair -miitissä, ja lokakuun alussa The Cake & Bake Show'ssa. Musta tuntuu, että tunnen Lontoon jo aika hyvin näiden lukuisten vierailujen ansiosta. Kaupungilla kävellessä ei oo enää pakottavaa tarvetta kaivaa kameraa laukusta esiin ja pystyn kävelemään muutamilla alueilla jo aika sujuvasti ilman karttaa. Lontoo ei edelleenkään oo kaupunki, johon ensimmäisenä suuntaisin lomareissulle Suomesta käsin, mutta siellä on mukava käydä. Löytää uusia, mitä ihmeellisimpiä paikkoja. Osallistua tapahtumiin. Nähdä kavereita.
Tässä kuussa sain myös vieraan Lontoosta, ja pääsin taas toimimaan turistioppaana Medwayssa. Oon löytänyt tässä kuukausien aikana kotikaupungistani niin monta ihanaa paikkaa, että oon oikeesti alkanut tykkäämään Medwaysta. Ja koko ajan löytyy uutta, ihania pikkukatuja, uusia reittejä. Täälläkin riittää niin paljon tekemistä ja näkemistä. Tässä kuussa oonkin taas viettänyt aika monta vapaapäivää ihan vaan Medwayta kierrellen.
Poju on kasvanut ihan hillittömästi. Marraskuussa vietetäänkin jo yksivuotissynttäreitä! Oon alkanut käymään puistoissa pojun kanssa, mikä on ollut tosi kiva uus juttu. Lähipuistosta löytyy niin vauvakeinuja kuin vauvaliukumäkiäkin, keinuhevosia ja vähän isompien lasten leluja. Ja jos samat maisemat (eli lähikirjaston takapiha) alkaa jossain vaiheessa kyllästyttämään, niin kilometrin säteellä meidän kotoa on ainakin neljä julkista leikkipaikkaa. Lapset otetaan Englannissa tosi hyvin huomioon mitä tulee esimerkiksi aktiviteetteihin ja ruokailuun.
Toisaalta musta myös tuntuu, että pojan hoitaminen on vähän hankaloitunut - ja nyt en puhu siitä, että kaikki kotityöt on nykyään mahdotonta tehdä pojun hereilläoloaikaan, kun se on heti imurin johtoja jyrsimässä, astioita kolistelemassa tai pesukoneen nappeja painelemassa. Oon ollut huomaavinani pojussa jonkinlaista eroahdistusta, kun äiti ja iskä lähtee töihin. Yleensä päivät sujuu ihan hyvin, mutta esimerkiksi postiluukun kolahtaessa poika konttaa heti ovelle katsomaan, tuliko vanhemmat jo kotiin. Toisaalta välillä se myös selkeesti ilahtuu, kun minä tulen kotiin. Syöttämisestä on tullut mun inhokkipuuhaa, kun se on nykyään tosi vaikeaa ja aikaavievää. Lounas- ja päivällisaikaan istutaan usein tunti keittiön pöydän ääressä.
Mutta ylipäänsä sanoisin, että au paireilu on nykyään huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin ensimmäisinä kuukausina, vaikken silloin olisi uskonutkaan voivani sanoa näin! Lepohetkiä ei nykyään ole työpäivän aikana montaa.
Monena iltana oon taas huomannut ikävöiväni Suomea. Kirpeitä pakkasaamuja, ensilunta ja ruisleipää. Kaikkea tuttua ja turvallista. Ehkä se on tää syksy.
Mitä muuta? Vaikka mitä. Oon ihastellut vielä syyskuussakin ruusumereen hukkuvaa Regent's Parkia, puhunut suomea, syönyt hillittömän hyvää fetajuusto-sipuli-skonssia, satuttanut polveni juostessani metroon, nukkunut huonosti, hyvin ja hyvin huonosti, katsonut leffoja, täyttänyt Moleskinen reseptikirjaani, maalannut postikorttia, tavannut uusia ihmisiä, maistanut ekaa kertaa Yorkshire Puddingia, odottanut keskiviikkojen The Great British Bake Offin uusinta jaksoa kuin kuuta nousevaa, ihastellut hylkeitä, käynyt kahdessa Sea Lifessa yhden viikon sisällä, selviytynyt hirveimmästä työpäivästäni ikinä, istunut monena iltana kirjastossa lukemassa ihan vain päästäkseni irti työfiiliksestä, ikävöinyt Suomea, suunnitellut ulkomaanmatkaa...
Kuukaudessa ehtii kaikenlaista. Tulevallekin kuukaudelle on taas mukavia suunnitelmia. Kuukaudet kuluu ihan älytöntä vauhtia, ja tuntuu, et vuosi alkaa kohta olla jo lopuillaan... Ja joskus pitäis vielä päättää sekin, et mitä sitä nyt joskus ehkä tulevaisuudessa tai seuraavana vuonna tai mitä missä milloin... Oon yrittänyt tietoisesti ja tiedostamatta siirtää tulevaisuuteen liittyvät asiat taka-alalle, mut jossain aivojen takalohkossa kaivertaa ajatus siitä, et mitä tän jälkeen. No, ehkä mulla on aikaa miettiä sitä vähän joskus myöhemmin... Onhan tässä vielä melkein kolme kuukautta tätäkin vuotta jäljellä!
Tavoitteita tulevalle kuukaudelle:
- Selvitä marraskuun lomaviikon suunnitelmat
Vietä joku (vapaa)päivä tekemättä mitään✘ done nooo, tavallaan...Tee jotain Halloweenmäistä✘ doneKäy syyspiknikillä✘ done
Siun suunnitelmat ja tavoitteet kuulostaa kyllä hyville mut lisään sinne vielä yhen: 5. Juttele Mirkan kanssa Skypessä!! :-)
VastaaPoistaps. älä huoli tulevaisuudesta, se tulee ajallaan! ja muista nykyinen muotitermi opiskelujenkin suhteen - elinikäinen oppiminen ♥
Voi kiitoskiitoskiitos! ♥ Yritän pitää peeässän mielessä!
PoistaViitonen, se tärkein, lisätty päänsisäiseen listaan... :)