Bath 31.10

Yhtenä kauniina lauantaiaamuna otettiin Lindan kanssa suunnaksi Bath. Mä kävin Bathissa jo aiemmin pari kuukautta sitten, mutta kaupunki ihastutti sen verran, että sinne piti päästä uudestaankin - ja jäihän mulla siellä pari pääkohdetta näkemättäkin!
Ei kyllä oltu ainoita, jotka suuntasi viikonlopuksi tähän Somersetin kuvankauniiseen kylpyläkaupunkiin: Junassa oli lähes mahdotonta löytää istumapaikkaa, ja Bathin asemalla väentungos oli sitä luokkaa, että hyvä jos pystyi hengittämään.
Mutta toisin kuin suurin osa muista matkustajista, me suunnattiin ensimmäisenä keskustan sijaan pitkän ylämäen päässä sijaitsevaan Prior Park Landscape Gardeniin.

Kipuaminen kannatti, koska Prior Parkista oli aika kauniit näkymät Bathin ylle. Olin vähän skeptinen sen suhteen, miltä puisto näyttää tässä vaiheessa syksyä, mutta koska kyseessä ei ole mikään kukkapuutarha, oli väriloisto varmaan kesäkuukausiakin kauniimpi.
Keskellä puistoa komeili iso lampi, jossa uiskenteli joutsenia. Nykyään puisto on National Trustin omistuksessa, ja aikuiselta pääsymaksu oli kuutisen puntaa, mutta sanoisin, että pääsymaksu oli kaiken rahan arvoinen!
Halloweenin kunniaksi lapsille oli järjestetty teemaan sopiva sananselvityspeli, ja kävelyreitillä näkyikin niin noidiksi kuin Batmaneiksikin asustautuneita pikkupirpanoita. Muuten saatiin kierrellä puistoa aika rauhassa huolimatta juna-aseman väentungoksesta.

Prior Parkista jatkettiin matkaa takaisin Bathin keskustaan. Ekalta Bath-reissulla mulla jäi kaihertamaan kolme paikkaa, joissa en ehtinyt käymään: Prior Park, Roman Baths ja Sally Lunn's Tearoom. Sanoin Lindalle, että kaikista muista voin joustaa paitsi viimeisestä. Ja sinnehän me sitten päädyttiin!

Ai mikä Sally Lunn's? Varmaan Bathin kuuluisin kahvila keskustan sydämessä, yhdessä Bathin vanhimmista taloista. Ja mikä siellä on sitten niin ihmeellistä? Sally Lunnin Bun! Sally Lunn's Bun on iso, briossimainen, ilmava ja höyhenenkevyt... pulla. Ei kuitenkaan makea, eikä oikeastaan suolainenkaan. Puolikkaina tarjoiltuihin, paahtiksen tapaan paahdettuihin leivonnaisiin saa valkata joko suolaisen tai makean täytteen.
Mä valitsin perinteisen voidellun Bunin kera mansikkahillon, Linda taas kanelivoi-version. Eikä kyllä petytty, historiallinen teehuone ei turhaan oo turistien suosikkipaikka ja Bathin suositelluimpia käyntikohteita: Sally Lunn's Bun oli herkkua!

Teehetken jälkeen kierreltiin keskustassa ja käytiin ihastelemassa Royal Crescentiä ja The Circusta, kirjoiteltiin postikortteja puiston penkillä ja ihasteltiin laskevan auringon maalaamia syksyisiä maisemia.
Tälläkin reissulla tuli valitettavasti missattua se Bathin varsinainen ykkösnähtävyys, roomalaisaikainen kylpylä, 15 punnan sisäänpääsymaksun takia. No, onpahan vieläkin ainakin yksi syy palata taas tähän kullankeltaisen kalkkikiven kaupunkiin...

Ruokavinkit Lontooseen: Muroja joka makuun

Mikä?

Cereal Killer Cafe

Missä?

139 Brick Lane, London
The Stables Market, Camden, London

Milloin?

Aamulla, aamupäivällä, päivällä, iltapäivällä, illalla. Aina kun tekee mieli aamupalaa - tai muroja -kello aamukahdeksan ja iltayhdeksän välillä.

Kenelle?

Aamupalaa etsivälle, murojenystävälle, kokeilunhaluiselle, hipsterille, kahvilafriikille, foodielle, taukoa kaipaavalle, kokemusten kerääjälle, Amerikka-ikävöijälle, lapselle, lapsenmieliselle, nälkäiselle, Star Wars -fanille.

Sille, joka luuli että kaikki on jo keksitty ja jolla on mahassa murojen kokoinen aukko.

Joskus vuoden alussa vielä Suomessa majaillessani luin Mondosta jutun Lontooseen joulukuussa 2014 ilmestyneestä ja kohua herättäneestä Cereal Killer Cafesta. Kuten nimikin jo kertoo, kyseessä on murokahvila. Kyllä, kahvila täynnä muroja!

Nykyään Cereal Killer Cafe löytyy Lontoosta kahdesta paikkaa: Shoreditchistä Brick Lanelta ja Camdenista Stables Marketista. Me käytiin Lindan kanssa ensimmäisessä, hipsterikaupunginosan katutaitumaalausten ihastelun ohella.

Menusta löytyy - yllätys yllätys - muroja! Pikkuinen kahvila oli lattiasta kattoon seinät täpötäynnä erilaisia muropaketteja ympäri maailman. Murovaihtoehtoja on yli 120: Star Wars, Hello Kitty, Turtles, Nalle Puh, Madagascar ja Frozen-teemaiset murot nyt vain muutamat mainitakseni.
Murot tarjoillaan tietenkin maidon kanssa, ja 30 eri vaihtoehtoa takaavat, että kaikille löytyy jotakin. Normimaidon lisäksi löytyy niin kasvimaitoja kuin makumaitojakin, muun muassa purkan, mintun, mansikan, veriappelsiinin ja suklaan mauissa.
Ja ettei liian helpoksi ja tylsäksi kävisi, niin päälle saa vielä valkata halutessaan esimerkiksi marjoja, hedelmiä, vaahtokarkkeja, karkkeja, suklaahippuja tai pähkinöitä.
Jos murot ei nappaa (niin miksi mennä sinne?!) niin kahvila tarjoilee myös niin kylmiä kuin kuumiakin juomia, paahtoleipiä ja pop tartseja. Sekä tietysti muro-teemaisia matkamuistoja, kuten Kellogg's-huulirasvaa.

Seisoskeltiin kahvilassa varmaan puoli tuntia, ennen kuin oltiin saatu valittua mitä otetaan. No, suoraan sanottuna mä en ollut valinnut vielä siinäkään vaiheessa kun menin tilaamaan. Mut siinähän se hoitui samalla... Kahvila oli ihanan rento, ja kun mä tein kassalla vaativaa päätöstä siitä, minkä toppingsin valkkaisin, niin tarjoilija alkoi räplätä kännykkäänsä, mikä ei tuntunut yhtään vaivaannuttavalta, päinvastoin!
Linda valkkasi Disneyn Frozen-muroja sateenkaarenvärisillä vaahtokarkeilla ja purkan makuista maitoa. Mä otin Madagascarin Pingviinit -muroja (suklaamuroja minivaahtokarkeilla), normimaidon ja Madagascar-teemaan sopivasti muroissa uiskentelevan herkkuhipon. Murokulholle tuli hintaa £3.60, ja oli kyllä kaiken rahan arvoinen!

Millon mennään uusiks ja kuka lähtee mukaan?

Hollanti & Belgia 23.-25.10.

Yhtenä viikonloppuna osallistuin taas ryhmämatkalle, joka lähti liikkeelle perjantai-iltana bussilla Lontoosta kohti Hollantia ja Belgiaa. Koko yön matkustettuamme saavuttiin viimein Alankomaiden pääkaupunkiin, Amsterdamiin, lauantaina kymmeneltä aamulla.

Oli tosi outoa kantaa rahapussissa euroja ja istua bussin kyydissä, joka ajoi oikeanpuoleisella kaistalla. Muistan hämärästi joskus aamuyöllä järkyttyneeni 100km/h nopeusrajoituksista ja pelästyneeni kuskin ajavan väärällä kaistalla...

Amsterdam ei ihastuttanut, ei sitten yhtään. Syynä saattoi tietenkin olla kahden tunnin yöunien jälkeinen väsymys, hyytävän kylmä syystuuli tai törkeä turistimäärä, mutta mulle ei jäänyt yhtään sellainen olo, että haluaisin vielä joskus palata Amsterdamiin.
Huumekauppa oli todellinen kulttuurishokki. Kadunvarret oli täynnä "coffee shoppeja" ja matkamuistomyymälät pullollaan kannabiksen lehdillä koristeltua krääsää. Kyllähän mä tiesin asiasta etukäteen, mutta suoraan sanottuna olin aika järkyttynyt, kun tajusin, että kanssamatkustajieni pääasiallinen syy matkustaa tähän kanaalien kaupunkiin oli päästä BullDogiin maistelemaan terästettyjä kakkuja. Mihin kaupunkiin mä oon oikein joutunut?!

Oli Amsterdamissa silti jotain hyvääkin: Kauniita, kapeita taloja kanaalien varsilla, upeita ruskan värjäämiä puita ja kadunvarsia täynnä polkupyöriä. Löysin vähän sivummalta pari ihanaa vintage-liikettä, jotka tosin ökyhintoineen pakottivat vain ikkunaostoksiin.

Sunnuntaiaamuna, ennen kuin suuntasimme bussilla kohti Belgiaa, vierailimme hollantilaisella juustofarmilla. Saimme infopläjäyksen juuston valmistuksesta ja hauskan demostraatioesityksen puukenkien vuolemisesta. Maaseuturetki oli ehdottomasti Hollannin parhaimmistoa! Vaikken Amsterdamiin koskaan enää haluaisikaan, Hollanti oli kyllä kaunis maa kylmänä syyspäivänäkin, vanhoine tuulimyllyineen ja laakeine lammaspeltoineen.

Bruggeen, keskiaikaiseen, kanaalien koristamaan suklaanystävien mekkaan, mä sen sijaan ihastuin ikihyviksi. Siitäkin huolimatta, että sunnuntain kunniaksi paikka oli tupaten täynnä turisteja.
Bruggen uskomattoman kaunis, keskiaikainen keskusta-alue kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon, ja kapeat kadut on täpötäynnä suklaapuoteja, vohvelikojuja ja pitsimyymälöitä. Puhumattakaan ihanista joulukoristekaupoista, jotka oisin voinut ostaa tyhjäksi ihanista puisista joulukuusenkoristeista.
Meillä oli Bruggessa aikaa vain muutama tunti, mikä oli ihan liian vähän. Muhun iski palava halu päästä kiertelemään Belgiassa muuallakin. Mikä ihana paikka!

Paluumatka Lontooseen kesti kuutisen tuntia, ja ehdin kuin ehdinkin vihoviimeiseen Victorialta Chathamiin lähtevään junaan kello 23.52. Voin sanoa, että viikonlopun yöunet jäivät melko vähille, joten seuraava viikon zombeilin ja nukuin kahtena yönä 11 tuntia putkeen... Mutta oli se sen arvoista!

5 kk Englannissa

1kk Englannissa | 2kk Englannissa | 3kk Englannissa | 4kk Englannissa

Kiirettä on pitänyt. Oon tehnyt töitä ilman hengähdystaukoja ja juossut paikasta toiseen vapaa-ajalla. Blogin puolella on ollut tavallistakin hiljaisempaa, mikä vähän harmittaa. Luonnoksissa lojuu monta keskeneräistä postausta, joita yritän saada valmiiksi julkaisukuntoon pikku hiljaa...

Mulla on tullut työkuvioiden kanssa vähän ongelmia. Tai ongelma on lähinnä työtuntien ja kotitöiden määrässä. Host-vanhempani keksivät pitkän listan uusia kotityövaatimuksia, joita hädin tuskin ehdin työpäivien aikana hoitaa. Teen myös älyttömästi ylitöitä. Viime viikolla työtunteja tuli 72, ja tämän viikon loppuun mennessä määrä on todennäköisesti jotain väliltä 50-60. Kirjoitin pitkän valituspostauksen aiheesta, jonka varmaan julkaisen joku päivä jos vain suinkin kehtaan, joten en ala sen enempää asiaa vielä avaamaan. Mutta pakko myöntää, että homma stressaa aika kovasti. Ja ennen kaikkea väsyttää. Ehkä vaikutusta on myös on syksyn pimenevillä illoilla ja harmaalla säällä, mutta oon ollut aika rättiväsynyt tässä viime viikkojen aikana.

Oon mä taas kaikenlaista silti ehtinyt. Tässä kuukauden aikana oon käynyt päiväreissuilla Favershamissa, Greenhithessä, Bathissa, Oxfordissa sekä pari kertaa Lontoossa, sekä viikonloppureissulla ulkomailla, Hollannissa ja Belgiassa.
Oon käynyt elokuvissa katsomassa Pan -leffan, jota sain katsella teatterissa ihan ylhäisessä yksinäisyydessäni (no-lo-a...). Oon tehnyt tuttavuutta kurpitsan kanssa ja todennut, että myskikurpitsan paloittelu käy urheilusuorituksesta. Oon ihastunut kurpitsarisottoon, leiponut omenapiirakkaa ja ihastellut katutaidetta Shoreditchin kujilla. Maaseutumatkaillut. Käynyt hillittömässä, ihanassa murokahvilassa, jollaisen voi kuvitella löytävänsä vain Lontoosta. Katsonut The Great British Bake Offia ihan liikaa. Ihastunut Bruggeen ja alkanut inhoamaan Amsterdamia. Ostanut joulukortteja. Saanut postissa ylläripaketin ruisleipää kiitos äidin ja Fazerin! Käynyt syyspiknikillä ja loppulokakuusta ihaillut viimein oikeasti kellertäviksi muuttuvia syksyisiä puita. Kävellyt kotiin juna-asemalta kahdelta yöllä ja pelännyt mielettömästi. Maalannut. Ottanut satoja valokuvia. Kuunnellut ilotulitusrakettien pauketta joka ilta viimeisen kahden viikon ajan. Ihmetellyt englantilaisten Halloween-innostusta. Innostunut joulusta.
Ja ostanut itselleni maailman parhaan joululahjan vähän etuajassa: meno-paluu lentoliput Suomeen! Oon menossa (vai tulossa?) viikon lomareissulle joulukuussa, tarkemmin sanottuna 8.-15.12, enkä malttais millään odottaa! Ihana päästä taas Suomeen pitkästä aikaa.
Ja, no, sitten mä oon ollut töissä. Aika paljon ja vähän liikaakin.

Syksykin on tosiaan täällä. Lämpötilat huitelee +15 asteen tienoilla, mutta kylmältä tuntuu. Sadetta tulee taivaalta useammin kuin kesällä, ja selkeinäkin päivinä taivas on harmaa ja pilvinen. Pimeää on jo viiden aikaan. Puiden lehdet muuttuivat rusertaviksi sateenkaariksi lokakuun loppulla, ja nyt kaduilla kävellessään voi ihanasti kahisuttaa tuhansien ruskalehtien muodostamia kasoja. En oo oikeastaan mikään syksyihminen, mut pakko sanoa, että kyllä täällä näyttää aika kivalta. Ja sisälläkin tarkenee taas olla, kun lämmitys laitettiin päälle (ja lämpötilakin nousi huimat kaksi astetta, +16:sta +18:aan...).

Joulukuukin lähestyy, enkä kyllä pistä vastaan. Yhtään mua tuntevat tietävät, että alan yleensä suunnitella ja tehdä joululahjoja siinä elokuun paikkeilla, ja tällä kertaa oon auttamatta aika myöhässä asian kanssa. En silti malttais odottaa joulua, ja voisin puhua siitä 24/7! Chathamin High Streetille on ilmestynyt (kamalia halpis-)joulukoristekauppoja, lempikahvilani Rochesterissa tarjoilee jo jouluista iltapäiväteetä ja kauppojen hyllyt notkuu joulutavaraa, lahjoja ja joulukalentereita. Sääliksi käy niitä, jotka eivät joulusta tykkää, koska tää jouluhypetys, joka ainakin täällä Englannissa alkoi kaupoissa ja ravintoloissa jo syyskuun alussa, kasvaa vaan kasvamistaan!

Tälle tulevalle kuukaudelle onkin sopivasti jouluista tekemistä, ja kalenteri alkaakin olla aika täynnä jos jonkinlaista tekemistä vapaapäiville. To-do -listalta löytyy muun muassa Lontoon merimieskirkon Suomi-joulumarkkinat, japanilaiset joulumarkkinat, niin monet englantilaiset joulumarkkinat kuin vaan suinkin ehdin ja jaksan, jouluvalojen sytyttämistapahtumia ynnä muuta. Jouluinen iltapäivätee olis tarkoitus käydä testaamassa joku päivä, ja joulukuun alussa on muutama mielenkiintoinen tapahtuma, joihin olisi kiva päästä osallistumaan. Marraskuussa juhlitaan myös pojun Tuomas Veturi -aiheisia 1v -synttäripippaloita, ja mulla on myös näillä näkymin yksi vapaaviikko, jonka ohjelmasta mulla ei kyllä oo vielä mitään tarkkaa kuvaa. Mut eiköhän se tässä selkiydy ajan mittaan.
Ja eiköhän näitä töitäkin taas kestä seuraavan kuukauden verran, kun lomalentoliputkin oottaa jo takataskussa. Kyl tää tästä!


Tulevan kuukauden tavoitteet:

1. Hanki ja paketoi joululahjat sun muut done
2. Keksi ja paketoi pojulle synttärilahja done
3. Juttele host-vanhempien kanssa työtilanteesta done
4. Tee jotain, mistä oot haaveillut pitkään done