Saavuin Lontooseen junalla hieman ennen yhtätoista, ja suuntasin heti tubella kohti London Bridge -pysäkkiä ja Borough Marketia.
Borough Market
Borough Market on yksi Lontoon suurimmista ja vanhimmista ruokamarketeista, joka on avoinna keskiviikosta lauantaihin. Keskiviikkona kello yksitoista meno oli yllättävän rauhallista, joten oli ihan mukavaa fiilistellä markkinatunnelmaa ja ihmetellä jos jonkinlaisia myyntikojuja.
Jos asuisin Lontoossa, kävisin täällä kyllä tekemässä viikon ruokaostokset! Kaikkea löytyi laidasta laitaan: valmiita ruoka-annoksia, hedelmiä ja vihanneksia, juustoja, leivonnaisia, suklaakonvehteja, tuoremehuja, hilloja, liha- ja kalatuotteita, kananmunia, oliiveja, leipiä...
Tunnin markettia kierreltyäni poistuin sieltä tyhjin käsin, koska en kehdannut ostaa kotiinviemisiksi lisää kaapintäytettä edellispäivän hillittömän Asda-reissun jälkeen. Jäi vähän harmittamaan, joten lupaan seuraavalla kerralla käyn nappaamassa täältä mukaan tomaatti-pestofocaccian tai jotain muuta jännää...
Oxford Street & The Mayfair Market
Seuraava pysäkki oli Oxford Street, Euroopan vilkkain ostoskatu.
Ennen Englantiin tulemista luulin pitäväni shoppailusta, mutta täällä into shoppailua kohtaan on kutistunut minimaaliseksi - mikä on vähän outoa, sillä shoppailumahdollisuudet Englannissa päihittävät kyllä Suomen mennen tullen. Jotenkin vain en tunne tarvetta hankkia turhaa täytettä kaappeihin. Tässä kuukauden aikana olen ostanut Cath Kidstonin laukun (joka on osoittautunut ihan huipuksi!) ja meikkipussin lisäksi pari kirjaa, DVD:n ja lehden.
Jos Borough Market oli vähän hiljainen, Oxford Streetillä riitti kyllä vilinää. Ihanan, ilmastoidun Disney Storen lisäksi en pysähtynyt kaupoille sen kummemmin, vaan jatkoin matkaa kohti Brown Hart Gardensia ja kerran kuukaudessa keskiviikkoisin järjestettävää The Mayfair Marketia.
The Mayfair Market oli pienoinen pettymys jättiläismäisen Borough Marketin jälkeen. Paikka oli varsin pieni ja valikoima tosi suppea. Hyvä puoli tosin oli se, ettei paikalla ollut juurikaan turisteja, mutta pääosin se paikallistenkin osuus koostui valkokauluspaitaisista toimistotyöntekijöistä, jotka olivat tulleet viettämään lounastaukoaan auringonpaisteeseen.
Markettialueella oli arviolta noin kymmenen kojua, joista osa oli vieläpä samoja kuin Borough Marketissa.
Epämääräistä haahuilua ympäri Lontoota
Tähän väliin mulla oli oikeasti jotain suunnitelmia, mutta jos totta puhutaan, en koskaan löytänyt kohdettani, ja loppujenlopuksi eksyin jonnekin päin itäistä Lontoota. No, pääsimpähän ainakin katsastamaan Piccadillyn metroaseman lähiympäristön, istumaan punaisen kaksikerroksisen bussin kyydissä ja tsekkaamaan Paddingtonin aseman.
Tubeissa seikkailu ei näissä hellelukemissa ollut mikään kiva juttu, ja vain muutamilla asemilla ja junissa toimi ilmastointi. Jokaisella asemalla oli varoituskyltti, joka muistutti matkustajia kantamaan vesipulloa jatkuvasti mukana, ja poistumaan junasta heti, jos tunsi olonsa heikoksi. Bussit ei kyllä olleet sen parempi matkustusvaihtoehto lämpötilojen kannalta...
Kuuden aikaan aloin olla jo aika kypsä (siis kirjaimellisesti) ulkona kävelemiseen, ja päätin poiketa etukäteen tekemistäni suunnitelmista ja suunnata Richmond Parkin sijaan ihanan ilmastoituun Harrodsiin.
Harrods
Harrods oli kallis (yllätys). Mutta näin jälkikäteen oikeastaan ihan kokemisen arvoinen. Loistava paikka hankkia (kalliita) tuliaisia, söpöjä (ja kalliita) nallekarhuja tai hypistellä (kalliita) brändituotteita.
Olen hillitön teepurkkifani, ja niitä oli kyllä tarjolla yllin kyllin: Muun muassa Harrodsin nallekarhuin koristeltuja puhelinkoppeja, ruusukuviollisia peltipurkkeja, erilaisia peltisiä keksi- ja karkkipurkkeja ja vaikka mitä. Olis tehnyt niiiiin mieli hankkia joku kiva peltipurkki, mutta jätin senkin nyt seuraavaan kertaan. Toisen kerroksen nallekarhuosasto oli myös ihana. Jättiläismäiset Harrods-nallet vastaanotti kakkoskerrokseen saapujat, ja hyllyt oli täynnä erilaisia nallekarhuja.
Harrodsilta tuli jo vähän kiire pois, ja lähdin puoli kahdeksalta kohti Victoria Stationia, josta Chathamiin menevä juna lähti kello kahdeksan. Oli ihana päästä (kerrankin) hyvin ilmastoituun junaan, jossa tuli melkeinpä kylmä...
Tällä matkalla sain napattua turisti-infosta bussikartan matkaan, joten seuraavalla Lontoo-reissulla oon paremmin valmistautunut silläkin saralla. Tubella on helppo ja nopea liikkua, mutta maan alla ei paljoa pysty kaupunkia ihastelemaan.
Harjaantuneemman bussimatkailun lisäksi lupaan, että seuraavalla kerralla katson säätiedotuksen ennen lippujen varaamista, niin jaksan lähteä myös niitä Lontoon lukuisia puistoja tutkimaan..!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti